Kultaranta, Monrepos ja Mäntän taidemuseo – puutarhat lumoavat Alvar Aalto -museossa

Porraskiveltä puiden siimekseen -näyttely tarkastelee arkkitehtuurin ja puutarhataiteen suhdetta 1700-luvulta tähän päivään. Näyttely esittelee parikymmentä suomalaista kohdetta, joissa arkkitehtuuri ja sitä ympäröivä puutarha muodostavat ajalleen leimallisen taideteoksen. Mukana on sekä pieniä puutarha- ja maisemakohteita sekä kokonaisten kaupunginosien viherympäristöjä.

Kotimaa
Näyttelyn toinen kuraattori Elina Standertskjöld Monrepos -maiseman äärellä.
Arkistonhoitaja Elina Standertskjöld Arkkitehtuurimuseosta kertoo näyttelyn synnystä ja sisällöstä.

Kultarannan ohella näyttely esittelee asumiseen ja arkeen suunniteltuja kohteita. Niitä edustavat Alvar Aallon Sunilan selluloosatehtaan asuinalue ja Vallilan suurpihakortteli.

Näyttely on esillä Alvar Aalto -museossa toukokuun loppuun saakka. Se nostaa esiin myös rakennusten ja puutarhojen suunnittelijat. Esimerkiksi Aallon tuotannossa ihmisen muokkaaman puutarhan ja arkkitehtuurin suhde on aina ollut harkittua.

Näyttelyn sisääntulossa portaikossa tervehtii patsas Monrepos-puistosta
Näyttelyn sisääntulossa portaikossa tervehtii patsas Monrepos-puistosta.Arvo Vuorela / Yle

Puutarha on kodin yksi huone

Arkkitehti Alvar Aalto ilmaisi vuonna 1926, että talon ja sitä ympäröivän puutarhan tuli muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Samaa ajatusta pohdittiin aikoinaan jo antiikin aikana.

– Puutarha kuuluu kotiimme yhtä hyvin kuin mikä huone tahansa. Askel ryytimaasta huoneiisiin olkoon paljon pienempi vastakohta kuin kadulta tai maantieltä puutarhaan, linjasi Alvar Aalto.

Olemme saaneet kaikkien keskeisten suomalaisten maisema-arkkitehtien kokoelmat.

Elina Standertskjöld

Aaltomuson näyttelyn synty juontaa juurensa Arkkitehtuurimuseon kansainvälisestikin ainutlaatuiseen kokoelmaan. Museolle oli tullut pyyntöjä ottaa kokoelmiinsa suomalaisten maisema-arkkitehtien piirustuksia ja museo teki myönteisen päätöksen asiassa 1990-luvun lopulla.

– Siitä lähtien olemme saaneet kaikkien keskeisten suomalaisten maisema-arkkitehtien kokoelmat. Ne ovat olleet aktiivisessa käytössä. Olemme yllättyneitä buumista, että piirustuksia tutkitaan nyt hyvin paljon, kertoo näyttelyn toinen kuraattori, Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja Elina Standertskjöld.

Museosta löytyvät Svante ja Paul Olssonin, Maj-Lis Rosenbröijerin, Bengt Schalinin, Onni Savonlahden, Jussi Jänneksen, Leena Iisakkilalan ja Katri Luostarisen kokoelmat.

Joenniemen kartanon taidemuseon yhteyteen Mäntässä valmistui 2014 uudisosa Göstan paviljonki.
Joenniemen kartanon taidemuseon yhteyteen Mäntässä valmistui 2014 uudisosa Göstan paviljonki.Arvo Vuorela / Yle

Unelma paremmasta maailmasta -kirja

Toinen syy näyttelyyn oli Puutarhataiteen seuran kirjahanke ”Unelma paremmasta maailmasta”, johon on koottu useiden alan asiantuntijoiden artikkeleita. Kirja on nyt loppusuoralla.

Näyttelyn perustaksi valittiin merkittävien arkkitehtuurikohteiden suhde puutarhaan ja maisemaan. Kaikkien kohteiden tuli olla rakennustaiteellisesti merkittäviä, arkkitehtien suunnittelemia ja niissä tuli olla mukana maisema-arkkitehti.

Lisäksi kohteiden tuli olla eri puolilta Suomea ja eri aikakausilta 1700-luvulta nykypäivään ja niiden tuli edustaa eri puutarhatyyppejä.

Näyttelyn antia kohottavat Julia Donnerin ja Elina Standertskjöldin näyttelytekstit sekä valokuvataiteen professori Taneli Eskolan laajat kuvat.

Näyttelyn ääripäiksi Elina Standertskjöld valitsee 1700-luvulta Monrepos’n puiston Viipurista ja Fakervikin ruukinkartanon englantilaistyyppisen maisemapuiston ja barokkityylisen muotopuutarhan sekä uusimman kohteen eli Mäntän taidemuseon laajennuksen keskellä hienoa puutarhaa.

Standertskjöldin mukaan maisema-arkkitehdeillä on nykyisin jopa enemmän töitä kuin arkkitehdeillä.

– Muun muassa sairaaloiden ympärille suunnitellaan hienoja puutarhoja, koska niiden ajatellaan parantavan potilaiden terveyttä. Arkistossa onkin hyvin paljon esimerkkejä sairaaloiden puutarhoista.

Hienona ääriesimerkkinä Standertskjöld pitää Arabianrantaa Helsingissä, jossa maisema-arkkitehti on ollut koko ajanmukana kaupunginosan rakentamisessa.

Valokuvataiteen professori Taneli Eskolan laajat kuvat hallitsevat näyttelyä.
Valokuvataiteen professori Taneli Eskolan laajat kuvat hallitsevat näyttelyä.Arvo Vuorela / Yle
Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta koostuu useista puistoista, rakennuksista ja kasvihuoneista 54 hehtaarin tontilla Naantalissa.
Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta koostuu useista puistoista, rakennuksista ja kasvihuoneista 54 hehtaarin tontilla Naantalissa.Arvo Vuorela / Yle
Fagervikin kruukinkartano edustaa näyttelyssä teemaa liike maisemassa.
Fagervikin kruukinkartano edustaa näyttelyssä teemaa liike maisemassa.Arvo Vuorela / Yle