Merivoimat pitää sotaharjoituksen isännöimistä luottamuksenosoituksena – mielenosoittajat toista mieltä

Merivoimat osallistuu tänä vuonna useisiin kansainvälisiin harjoituksiin. Nato-johtoinen Baltops-harjoitus tuo parikymmentä maata Pohjoiselle Itämerelle kesäkuussa. Hangon Syndalenin alueella käydään osaharjoitusvaihe, jota Suomi isännöi. Kansainvälisissä harjoituksissa Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö korostuu.

Kotimaa
Rauhanpuolustajien mielenilmaus Turussa.
Rauhanpuolustajat pitämässä mielenilmausta Merivoimien esikunnan alueelle Turussa.Samuli Holopainen / Yle

Merivoimien järjestämä tiistain tiedotustilaisuus aiheutti pienimuotoisen mielenilmauksen Turun esikunnan alueelle. Kourallinen ihmisiä ilmaisi huolensa Yhdysvaltain merijalkaväen saapumisesta Suomen aluevesille.

Suomen Merivoimat on mukana kesän aikana useissa eri kansainvälisissä harjoituksissa. Suurin niistä on kesäkuussa järjestettävä Nato-johtoinen Baltops, jossa noin 20 maata harjoittelee.

Yksi osaharjoitus käydään Hangon Syndalenin harjoitusalueella, jossa Suomi toimii isäntämaana. Osaharjoitusvaiheeseen osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Yhdysvallat, Hollanti, Italia, Iso-Britannia ja Saksa.

– Merellinen joukko harjoittelee merellistä kriisinhallintatehtävää. Harjoituksen osaharjoitusvaihe toteutetaan täällä Suomessa ja sitten se niin sanottu operatiivinen vaihe eli maihin nouseminen Ruotsin Utön saarella, sanoo Merivoimien esikuntapäällikkö lippueamiraali Juha Vauhkonen.

Vauhkosen mielestä se, että Suomi toimii isäntämaana harjoituksessa noin 600 sotilaan vahvuiselle amfibio-osastolle kertoo luottamuksen osoituksesta Suomelle ja Suomen merivoimien osaamiselle. Ensimmäistä kertaa Baltops-harjoitus on Suomen maaperällä.

Itämerellä liikennettä harjoitusten aikana

Suomi on osallistunut Baltops-harjoituksiin jo vuodessa 1993 lähtien. Toista vuotta peräkkäin Merivoimat osallistuu harjoitukseen melko suurella sotilasmäärällä.

Miinalaiva Uusimaan lisäksi tämän vuoden harjoituksiin osallistuu Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärikomppania. Reilut 250 sotilasta on suomalaisten vahvuus 4 500 sotilaan joukossa.

Saamme uusia oppeja taistelutekniikkaan ja saamme sotilaiden osaamista lisättyä.

esikuntapäällikkö Juha Vauhkonen

Pohjoisella Itämerellä on liikennettä Baltops16-harjoituksen aikana, 5.–14. kesäkuuta, sillä sotilaiden lisäksi merialueella on 49 alusta, 61 ilma-alusta sekä kolme sukellusvenettä.

Merivoimien esikuntapäällikkö Juha Vauhkonen pitää kansainvälisiin harjoituksiin osallistumista hyödyllisenä.

– Saamme uusia oppeja taistelutekniikkaan ja saamme sotilaiden osaamista lisättyä. Täytyy muistaa, että tänä päivänä Suomi on myös antavassa osassa näissä harjoituksissa. Meillä on paljon osaamista ja tietotaitoa, jota meiltä tullaan hakemaan ja meiltä kysytään.

Merivoimien esikuntapäällikkö lippueamiraali Juha Vauhkonen ja Uudenmaan prikaatin komentaja kommodori Kjell Törner
Merivoimien esikuntapäällikkö lippueamiraali Juha Vauhkonen (vasemmalla) ja Uudenmaan prikaatin komentaja kommodori Kjell Törner kertoivat Merivoimien kansainvälisistä harjoituksista.Samuli Holopainen / Yle

Suomi–Ruotsi-yhteistyö tiivistä

Merivoimien kansainvälisissä harjoituksissa korostuu entisestään Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö. Yhteinen harjoitus SWEFINEX 2016 toteutetaan tänä vuonna toukokuussa Ruotsin Gotlannin merialueilla.

Maiden välisellä harjoittelulla kehitetään yhteisen merellisen taisteluosaston johtamista ja yhteistoimintakykyä.

– Tämä virallinen yhteistyö on nostanut yhteistoiminnan ihan toiselle tasolle, sitä tehdään nyt ihan toisellla tavalla. Kyllä Ruotsi on meille erittäin merkittävä kumppani, kertoo Merivoimien esikuntapäällikkö Juha Vauhkonen.

Kansainvälinen harjoitustoiminta maksaa Merivoimille noin 1,3 miljoonaa euroa, mutta Vauhkonen korostaa, että näillä harjoituksilla korvataan kansallisia harjoituksia.

– Näissä kansainvälisissä harjoituksissa pääsemme harjoittelemaan laajemmassa mittakaavassa sitä mitä muutenkin harjoittelisimme.