Luonnonsuojelijat ja Metsähallitus vastakkain Repoveden metsän ennallistamisesta

Ennallistettavissa metsissä kaadetut puut pitäisi luonnonsuojelijoiden mielestä jättää metsään tai siirtää muihin kansallispuiston metsiin lahoamaan. Metsähallitus pitää suuren puumäärän polttamista riskinä ja puiden siirtämistä liian kalliina. Nyt puun saa metsän omistava UPM ja se puolestaan maksaa ennallistamisen.

Kotimaa
metsä palaa
Metsän polttaminen synnyttää lahopuuta eliöstölle Määkijänniemessä.YLE / Raine Martikainen

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri on närkästynyt metsän ennallistamistavasta Repoveden kansallispuistossa. Luonnonsuojelupiirin mielestä Metsähallitus myy kansallispuistosta puuta.

– Puukaupalla on tarkoitus rahoittaa ennallistamistoimenpiteitä Repovedellä, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri katsoo.

Ennallistaminen liittyy nuorten männiköiden polttoon. Tarkoituksena on luoda elinympäristöjä metsäpaloista sekä lahopuusta riippuvaisille lajeille.

– On kyseenalaista, että osa polttotarkoitukseen hakattua puuta myydään ja kuljetetaan pois suojelualueelta, luonnonsuojelijat toteavat.

Luonnonsuojelijoiden mielestä kaadettukin puu tulisi jättää metsään ja polttaa ennallistuksen yhteydessä. Toinen vaihtoehto olisi siirtää kaadettu puu muualle kansallispuiston metsiin lahoamaan.

Metsähallitus: "Näin on tehty aina ennenkin"

Metsähallituksen mukaan syntynyt kiista on saanut alkunsa puunkaadosta nuoressa ylitiheässä metsässä UPM:n suojelemalla Aarnikotkan metsäalueella.

– Samalla tavalla ennallistamiskohteissa on toimittu aina ennenkin. Metsään jää riittävästi lahopuuta, toteaa Metsähallituksen luontopalveluiden vastaava biologi Pekka Heikkilä.

Kaadettu puu on siirretty pois, koska suuri määrä pieniläpimittaista puuta aiheuttaisi ennallistamispoltossa paloturvallisuusriskin.

– Taustalla ei ole raha muuten kuin siinä mielessä, että sekä puiden siirtäminen että koko kaadetun puumäärän polttaminen turvallisesti tulisi kalliiksi, toteaa Metsähallituksen luontopalveluiden vastaava biologi Pekka Heikkilä.

Puuta ei Heikkilän mukaan myydä, vaan sen omistaa suojelumetsän omistava metsäyhtiö UPM. Yhtiö ottaa vastaan ylimääräisen puun ja vastapalveluksi kustantaa alueen ennallistamisen, Heikkilä kuvaa tilannetta.