Koe uusi yle.fi

Jyrkkää kritiikkiä Suomen biotalousinnostukselle: Politiikka jyrää tutkimuksen

Hallitus ottaa biotalouspolitiikalla ison riskin ilmastopolitiikan ja luontoarvojen kannalta, arvioivat metsäekologian ja hiilitalouden kärkitutkijat. Suomi köyhdyttää metsiään eikä löydä puusta ratkaisua ilmastonmuutokseen, kriitikot varoittavat.

A-studio
Metsähakkuuta.
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomen biotalouspolitiikka sivuuttaa uusimman tutkimustiedon, kritisoivat metsäekologian ja hiilitalouden kärkitutkijat.

Tutkijoiden mukaan uusin kansainvälinen tutkimustieto viittaa voimakkaasti siihen, että fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puulla ei ole kestävä keino toimissa ilmastonmuutosta vastaan.

Janne Kotiaho, Korpilahti
Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.Jaana Polamo / Yle

– Jos joku väittää, että metsätalous on kestävällä pohjalla, niin puhuu taloudellisesta kestävyydestä eikä ekologisesta, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

– Tässä otetaan riski. Biotalous ei ole tällaisenaan linjassa Pariisissa sovittujen voimakkaiden päästövähennystavoitteiden kanssa, sanoo akatemiaprofessori Timo Vesala Helsingin yliopistosta.

Suomen metsätalous nojaa juuri puunkäytön hiilineutraaliuteen. Näkemyksenä on, että puusta saadaan käytännössä päästötöntä energiaa, kunhan metsiä ei hakata enempää kuin ne kasvavat.

Yle kertoi keskiviikkona sekä EU-suunnitelmista että puun päästövaikutusten ristiriitaisuudesta.

Tutkijat: Politiikka jyrää tieteen

Tutkijoiden mukaan politiikka jyrää biotaloudessa tutkimustiedon, tai ainakin tutkimustietoa käytetään valikoiden niin, että se sopii valittuun linjaan.

– Jos katsoo vaikka TEM:n [työ- ja elinkeinoministeriö] virallisia tiedotteita asiasta, niin kyllä niistä välittyy sellainen sävy, että esimerkiksi puun käytön hiilineutraaliuskysymystä ei saa kyseenalaistaa. Siinä ei nähdä ongelmaa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Sampo Soimakallio.

Soimakallion ja tämän kollegojen tuore tutkimus on juuri julkaistu Environmental Science and Technology -tiedejulkaisussa. Tutkimuksen mukaan puunkäyttö ei millään ryhmän tutkimalla skenaariolla auta vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Tutkijoiden mukaan biotaloutta ajetaan poliittisesti ja talousvetoisesti.

– Kyllä se niin näyttäytyy. En ole koskaan urallani ollut näin intensiivisessä keskustelussa kuin mitä nyt on käyty, biosfäärin hiilenkiertoa tutkiva akatemiaprofessori Timo Vesala sanoo.

Vesalan mukaan monet tiedeyhteisössä ajattelevat, että politiikka määrää jo ennalta lopputulosta.

Olli Tahvonen.
Helsingin yliopiston kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen.Retu Liikanen / Yle

– Ajatellaan, että tässä on ainakin epäsuoraa poliittista ohjailua tai että tuloksista poimitaan ne asiat, jotka sopivat omaan agendaan.

Tutkijat ovat huolissaan siitä, sivuutetaanko tutkimustieto "kansallisen biotalousprojektin" nimissä.

– Tutkija ei voi noin vain haukata sitä, että biotalous on aina koko kansantalouden etu. Koko kansantalous sisältää myös kysymykset ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuudesta, sanoo Helsingin yliopiston kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen.

Monimuotoisuuden väheneminen tulisi saada kuriin

Suomi on sitoutunut EU-maiden tavoitteeseen pysäyttää monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2020 mennessä.

Ekologit ovat varoittaneet pitkään, että monimuotoisuus vähenee jo metsien nykykäytöllä. Alkuvuonna julkaistu Syken tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että monen tutun lintulajin kannat ovat heikentyneet sekä metsätalouden että ilmastonmuutoksen seurauksena.

Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan lahopuuta on Etelä-Suomen talousmetsissä keskimäärin alle 4 kuutiometriä hehtaaria kohden, kun vanhoissa metsissä lahopuun määrä on 60–120 kuutiota hehtaarilla.

– Provokaationa voisi kysyä, millainen megaluokan katastrofi olisi, jos ihmispopulaatiolta otettaisiin 95 prosenttia resursseista pois. Tässä ajetaan ahdinkoon tuhansia lajeja, jotka ovat riippuvaisia lahopuusta, Kotiaho kritisoi.

Kotiaho on yksi koordinoivista pääkirjoittajista YK:n valmisteilla olevassa raportissa, jossa arvioidaan maailman ekosysteemien tilaa.

– Metsäluonnon tila Suomessa on jo nyt ahdingossa. Jos metsien käyttöä lisätään, ahdinko syvenee. Poliittisen päätöksenteon kompromissit ovat tällä hetkellä sen suuntaiset, että ympäröivästä luonnosta tai ekologisesta kestävyydestä ei piitata.

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski.
Akatemiaprofessori Ilkka Hanski.Timo Leponiemi / Yle

Samaa sanoo maailman merkittävimpien ekologien joukkoon luettu akateemikko Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta.

– Luontoarvot ovat jääneet taka-alalle. Metsistä revitään talouskasvua, ja sivulauseissa todetaan, että kaikki on hyvin ja toimet riittävät turvaamaan lajiston. Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa, Hanski sanoo.

– Biotalous on hyvä idea, ja puusta voidaan tehdä hienoja tuotteita. Mutta tällä hetkellä biotalous ei edusta mitään uutta ja eteenpäin katsovaa, vaan on pikemminkin vanhan toistamista, hän jatkaa.

Poliitikoiden linja on järkähtämätön

Poliitikot ovat toistaiseksi olleet linjassaan järkähtämättömiä. Suomi lobbaa EU:ssa hiilineutraaliuden säilyttämisen puolesta.

Yle pyysi vastuuministeriltä eli työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehniltä (kesk.) kommenttia tutkijoiden esittämään kritiikkiin.

Rehn vastasi avustajiensa välityksellä, ettei ehdi tällä viikolla kommentoida asiaa.

Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kommentoi puun hiilineutraaliutta torstaina Ylen radion Ykkösaamussa. Tiilikainen vakuutti, että asiassa ollaan edelleen yhdellä linjalla.

– Nollapäästöisyys ei voi olla sen vankemmalla pohjalla kuin se nyt on, koska se pohjautuu kansainvälisen ilmastopaneelin konsensusmielipiteeseen, Tiilikainen sanoi.

– EU:ssa laaditaan myös kestävyyskriteereitä, ja uskon, että ne saavat niin järkevän muodon, että suomalaista metsänhoitoa ja puun energiakäyttöä voidaan turvallisin mielin jatkaa.

Myös teollisuus vakuuttaa tyyneyttään.

– EU:sta voi tulla lainsäädäntöä, mutta en lähtisi maalaamaan kauhukuvaa siitä, että biotalous kääntyisi negatiiviseksi ilmiöksi, sanoo Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom.

Fagerblom pitää keskustelua biotalouden luonto- ja ilmastoriskeistä "osin akateemisena jänkäyksenä".

– Keskustelu on ajoin hyvinkin värittynyttä. Suomesta löytyy vastakkaistakin näkökulmaa kuin mitä kriitikot esittävät, Fagerblom sanoo.

Uhkana uudet "talvivaarat"?

Tutkijat kiirehtivät uusien näkökulmien nostamista keskusteluun.

Tahvosen mukaan on vaarana, että Suomeen syntyy uusia "talvivaaroja". Näin voi käydä, jos globaalissa ilmastopolitiikassa uusitaan puun energiakäytön laskentaperiaatteet ja luovutaan metsätalouden hiilineutraaliudesta.

– Tässä on riski, että Suomi tekee metsäteollisuuden investointeja, jotka muuttuvat kannattamattomiksi tai jopa mahdottomiksi ja niiden käyttö ilmastopoliittisesti hankalaksi, Tahvonen sanoo.

Vesalan mukaan kukaan ei ole vaatimassa hakkuiden lopettamista, vaan sen ymmärtämistä, että metsienkäytön nopealla lisäämisellä ei saada ilmastohyötyä vaan päinvastoin ilmastohaittaa.

Tutkijat epäilevät yhteen ääneen, ovatko poliitikot sisäistäneet asian.

– Ilmastonmuutoksen vuoksi tulisi toimia mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Pelkään, että kymmenen vuoden päästä pohditaan, kuinka näin kävi ja mikseivät asiantuntijat silloin reagoineet, Vesala sanoo.