1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sápmi

Inarinsaamelaisille vaaditaan omaa lakia – Saamelaiskäräjäedustaja tuomitsee perustuslakivaliokunnalle kerrotut jutut

Keskustelu inarinsaamelaisten asemasta oli keskiössä perustuslakivaliokunnan avoimessa yleisötilaisuudessa Inarissa tiistaina. Inarinsaamelaiset-yhdistys vaati puheenvuorossaan inarinsaamelaisille omaa lakia. Saamelaiskäräjien inarinsaamelainen jäsen Neetä Jääskö sanoo, ettei hän hyväksy perustuslakivaliokunnalle kerrottuja juttuja inarinsaamelaisuudesta.

Kuva: Vesa Toppari / Yle

– Omaa inarinsaamelaisten aluetta koskien, inarinsaamelaislain valmistelu ja aikataulutus tulee käynnistää kiireellisesti, vaati Inarinsaamelaiset-yhdistyksen (Anarâšah) puheenjohtaja Anu Avaskari Inarissa tiistaina.

Inarinsaamelaiset-yhdistys oli yksi niistä tahoista, joka pääsi pitämään alustuksen perustuslakivaliokunnan järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa Inarissa tiistaina.

Teemana perustuslakivaliokunnan Inarin-vierailulla tiistaina olivat saamelaisasiat ja erityisesti pohjoismainen saamelaissopimus ja alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimus, jotka ovat kummatkin vireillä.

Valiokunta vieraili saamelaisalueella viimeksi Enontekiössä keväällä 2013.

Anu Avaskari 23.2.2016 Kuva: Yle

"Inarinsaamelaisten asema ei ole edennyt Saamelaiskäräjillä"

Anu Avaskari perusteli Inarinsaamelaiset-yhdistyksen ehdotusta sillä, että inarinsaamelaisten asema alkuperäiskansana ei ole edennyt Saamelaiskäräjien kautta. Avaskari toimii myös Saamelaiskäräjien edustajana ja Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtajana (kok).

– Laki koskien inarinsaamelaisten asemaa ja oikeuksia on tullut erityisen tarpeelliseksi, koska Saamelaiskäräjälain kautta ei ole voitu eikä voida turvata sellaista alkuperäiskansa-asemaa ja osallisuutta yhdenvertaisesti muiden saamelaisryhmien kanssa. Kiireellisesti tulisi perustaa vähintään inarinsaamelaisten jaosto, yhdistys vaatii.

– Asia on ajankohtainen, koska Saamelaiskäräjien kautta asiat eivät ole vuosikymmenessä edenneet ja tilanne vain pahenee, Avaskari lausui.

Saamelaiskäräjät ovat saamelaisten virallinen kulttuuri-itsehallinto- ja edustuselin. Inarinsaamelaiset ovat vähemmistö Suomen noin 10 000 saamelaisen joukossa.

Avaskari painotti tasapuolisuutta

Anu Avaskari muistuttii, että inarinsaamelaiset ovat yhtä suuri saamelaisryhmä kuin kolttasaamelaiset ja että siksi heille kuuluisi kolttalain kanssa samantasoinen laki maankäytössä ja osallisuudessa.

– Kolttalain kaltaiset etuudet ja oikeudet tulee tasapuolisuuden perusteella sallia inarinsaamelaisille. Alueen saamelaisten asettaminen eri asemaan alkuperän perusteella maankäytön suunnittelussa, osallisuudessa ja hallinnassa ei ole enää sosiaalisesti kestävää, yhdistys lausui.

Kolttasaamelaisten näkemystä ehdotukseen inarinsaamelaisten omasta laista ei perustuslakivaliokunnan yleisötilaisuudessa kuultu, sillä kolttien luottamusmies Tanja Sanila ei päässyt pitämään puheenvuoroaan äkillisen sairastumisen vuoksi.

Inarinsaamelaiset-yhdistyksen pitkä puheenvuoro käsitteli lisäksi muun muassa ILO-sopimuksen ratifiointia, Saamelaiskäräjien legitimiteettiä, YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean suosituksia Suomelle, Saamelaiskäräjien toimia YK:ssä, Yle Saamenradiota, kielilakia, vihapuhetta ja sosiaalista mediaa, isojakoa ja pohjoismaista saamelaissopimusta.

Inarinsaamelainen saamelaiskäräjäedustaja moitti Avaskarin puheita

Saamelaiskäräjien inarinsaamelainen jäsen Neeta Jääskö Inarista arvosteli kovin sanoin perustuslakivaliokunnalle yleisötilaisuudessa kerrottuja juttuja inarinsaamelaisuudesta.

– PeV:n keskustelutilaisuudessa kuuluu niin paksua pajunköyttä että on pakko oikaista: Inarinsaamelaisten oikeusaseman selvittäminen on Saamelaiskäräjien toimintaohjelmassa tälle vaalikaudelle. Vaalitulosta ei mitätöity, koska uusia vaaleja ei tullut KHO:n päätöksellä. Saamelaiskäräjälain mukaan saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajiston, hallituksen, lautakunnat ja muut toimielimet, Jääskö kirjoittaa Facebookissa.

Neeta Jääskö 23.2.2016 Kuva: Yle

Jääskö sanoo, että muun muassa Avaskarin määritelmä inarinsaamelaisuudesta on hänelle täysi mysteeri.

– He eivät itse hyväksy inarinsaamelaisiksi poronhoidossa toimivia tai saamenkielisiä, vaan vaikuttaa siltä että oikea inarinsaamelainen puhuu suomea, kasvaa suomalaisessa kulttuuriympäristössä ja ajaa suomalaisia arvoja. On arveluttavaa, että näistä lähtökohdista he esiintyvät inarinsaamelaisten edustajina, Jääskö sanoo.

Jääskö oli itse mukana erillisessä tapaamisessa, joka järjestettiin Saamelaiskäräjien ja perustuslakivaliokunnan välillä suljettujen ovien takana ennen kaikille avointa yleisötilaisuutta. Myös Avaskari oli mukana Saamelaiskäräjien tapaamisessa.

Anu Avaskari kiistää Neeta Jääskön tulkinnat hänen näkemyksistään. Ne ovat Avaskarin mukaan vain Jääskön omia mielipiteitä.

Koko yleisötilaisuus lähetettiin suorana lähetyksenä Yle Areenassa ja se tulee loppuviikolla jälkeenpäin katsottavaksi. Yle Sápmin hetki hetkeltä -seuranta toteutettiin saamen kielellä.

Perustuslakivaliokunnan Inarin-vierailu jatkuu keskiviikkona muun muassa tutkijoiden kuulemisella saamelaisasioista ja pohjoisen kuntien edustajien tapaamisella.