Pomon matkiminen sitoo työpaikan porukkaa yhteen

Valta-asemassa korkeammalla olevan kustannuksella tehtävä pieni pilkka lähentää yhteisöjä. Kahvihuoneessa pomon imitointi onkin sosiaalinen liima, sanoo tutkijatohtori Tommi Himberg.

ilmiöt
Ystävät nauravat
Henrietta Lehtinen

Imitoiminen on oppimisen alku ja juuri. Opimme asioita matkimalla sitä mitä muut tekevät.

– Sillä tavalla olemme kyllä syvällä ihmisyyden ytimessä, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Tommi Himberg.

Himberg käyttää esimerkkinä työpaikan kahvihuonetta, jossa joku osaa imitoida pomoa.

– Imitointi sitoo työporukkaa yhteen. Riippuu tietysti, että onko imitoitava henkilö paikalla vai ei. Silloin, jos imitoitava henkilö on paikalla, se voi olla jopa imartelevaa.

Sosiaalisilla suhteilla leikittely on hauska ja jokaista huvittava tapa rakentaa yhteisöllisyyttä. Silloin hieman nauretaan valta-asemassa itseä korkeammalla olevalle.

– Naurunalaisen valta-asema tulee hieman lähemmäksi omaa itseä, eli silloin valta ei tunnu painostavalta. Se ikään kuin käsitellään inhimillisesti, sanoo Tommi Himberg.

Matkiminen lisää välittämisen tunnetta

Matkimisessa on Himbergin mukaan kaksi puolta. Pystymme hyvin automaattisesti tai jopa tahdosta riippumatta matkimaan huomaamatta kaikkia muita ihmisiä erityisesti silloin, kun olemme heidän kanssaan tiiviisti tekemisissä, kuten keskustelussa tai kävellessä kadulla.

– Askeleet alkavat hyvin äkkiä mennä samaan tahtiin. Toinen puoli on eräänlaista teatteria, jossa toisten ihmisten ääntä tai liikkeitä pystytään tai osataan imitoida tarvittaessa hyvinkin tarkasti.

Esimerkiksi apinat eivät ole siinä mitenkään taitavia, vaikka arkikielellä puhutaan apinoinnista.

Tommi Himberg

Eleiden ja ilmeiden matkimisessa osa on tiedostamatonta ja osa tiedostettua.

– Toisen kanssa samalla tavalla toimiminen on yhteinen juttu. Sitä kautta haetaan yhteisymmärrystä ja siitä voi syntyä myös yhteinen vitsi.

Tahallaan imitoiminen tai matkiminen tähtää yhteisen fiiliksen ja hyvän positiivisen vireen saamiseen.

– Sillä lisätään välittämisen tunnetta, että olemme tässä samaan joukkuetta, kertoo Himberg.

Porukassa matkija on sosiaalisesti älykäs

Tommi Himbergin mukaan olemme herkkiä imitoinnille ja matkimiselle.

– Jos toinen on kuin peili, niin sekin saattaa olla häiritsevää. Olemme riittävän imitoinnin ja liiallisen imitoinnin suhteen herkkiä.

Sillä tavalla olemme kyllä syvällä ihmisyyden ytimessä.

Tommi Himberg

Porukassa äänten ja eleiden matkija on nopeasti muiden ihmisten toimintaan mukautuva ja samalla myös sosiaalisesti älykäs.

– Se voi olla hänelle hauska ja mukava asia, että hän imitoi. Hän nauttii erityisesti hyvin tiiviistä ja läheisestä vuorovaikutuksesta.

Tieteen näkökulmasta ja evoluutiossa ihminen erottuu muista eläinlajeista juuri imitoimalla. Matkiminen ei ole eläinkunnassa kovin yleistä.

– Se onkin hyvin kiinnostavaa, että ihminen kykenee matkimaan muita eläimiä tai ihmisiä. Voimme mukauttaa ja muuntaa omaa ääntämme jonkun toisen ääntelyn kaltaiseksi. Jotkut linnut ja hylkeet ovat taitavia matkimisessa. Mutta esimerkiksi apinat eivät ole siinä mitenkään taitavia, vaikka arkikielellä puhutaan apinoinnista, summaa Tommi Himberg.