Talousprofessori: "Puun polttaminen ilmastoystävällisenä on lähellä itsepetosta"

Suomi torjuu ilmastonmuutosta polttamalla puuta. Se on maan hallituksen suunnitelma. Professori Olli Tahvonen pitää lähes itsepetoksena, että massiivista puun polttoa väitetään ilmastoystävälliseksi. Puun poltto kiihdyttää ilmastonmuutosta. Kaikki tutkijat eivät ole Tahvosen kanssa samaa mieltä.

Kotimaa
Saunan kiuasta lämmitetään.
Suomessa kiukaat ovat iso ilman pienhiukkasten lähde, kehitysmaissa kodin lämmittäminen ja ruoanlaitto.Sini Liimatainen / Yle

Puusta on tulossa yhä tärkeämpi energian raaka-aine Suomessa. Maan hallituksen tavoitteena on lisätä roimasti puun käyttöä nykyisestä sähkön, lämmön ja polttoaineiden tuotannossa.

Suunnitelman mukaan yhä useampi koti esimerkiksi lämpiäisi sähköllä, joka on tuotettu puuta polttamalla. Suunnitelmiin kuuluu myös se, että yhä useampi auto kulkisi puusta tuotetulla polttoaineella.

Olli Tahvonen.
Helsingin yliopiston kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen.Retu Liikanen / Yle

Kansantaloustieteilijä, professori Olli Tahvonen on erikoistunut metsävarojen käytön tutkimukseen. Tahvonen kritisoi jyrkin sanoin poliitikkojen pyrkimystä lisätä puun energiakäyttöä.

– Suomen hallitus näyttää hyödyntävän EU:n ilmastopolitiikassa olevaa porsaanreikää eli oletusta puun energiakäytön hiilineutraaliudesta, Tahvonen sanoo työhuoneessaan Helsingin yliopiston Viikin kampuksella.

EU:ssa puuta pidetään ilmaston lämpenemisen kannalta päästöttömänä energianlähteenä. Ajatus on, että puu kasvaa uudestaan ja nielee kasvaessaan poltossa vapautuneen hiilidioksidin. Hiilidioksidi ei siis jää ilmakehään ikuisiksi ajoiksi eikä näin ollen aiheuta ilmaston lämpenemistä.

EU:n linjaus puun päästöttömyydestä on myös Suomen hallituksen suunnitelmien taustalla. Suomi pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjään osaksi puun poltolla. Puun on tarkoitus korvata fossiilisia polttoaineita.

"Kasvavan puun päästöt fossiilisten luokkaa"

Professori Tahvonen kumoaa EU:n ja Suomen hallituksen oletuksen uusimman tieteen tulosten vastaisena.

– Jos ajatellaan kasvavan puun käyttöä energian tuotannossa, sen ilmastovaikutukset ovat 50–100 vuoden aikana samaa luokkaa kuin fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutukset, Tahvonen sanoo.

Professori perustelee väitettään sillä, että puuta poltettaessa metsään varastoituneen hiilen määrä vähenee. Se pääsee ilmakehään sen sijaan, että pysyisi varastossa metsässä. Lisäksi hiilidioksidia pääsee ilmakehään paljon suhteessa puusta saatavaan energiamäärään.

Tahvonen ei ole suinkaan ainut tiedemaailmassa, joka on tullut samaan tulokseen. Myös EU:ssa valmistellaan parhaillaan muutosta, joka voi muuttaa puun asemaa päästöttömänä energianlähteenä.

Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella työskentelevä Tahvonen pitää pahimpana vaihtoehtona kasvavan runkopuun polttamista. Se on hänen mukaansa ilmaston ja kansantalouden kannalta huono vaihtoehto.

Suomen hallituksen tavoite lisätä puun energiakäyttöä on Tahvosen mielestä niin suuri, että energian tuotantoon olisi käytettävä myös runkopuuta.

– Tämän esittäminen hiilineutraalina energiantuotantona on kyllä lähellä itsepetosta, Tahvonen jyrisee.

Puusta tehdään energiaa Suomessa tällä hetkellä enimmäkseen sellu- ja paperitehtaiden yhteydessä. Tehtaiden voimalat polttavat jäteliemiä, puujätettä ja hakkuutähteitä.

Sellu- ja paperitehtaiden käytäntöä Tahvonen pitää taloudellisesti perusteltuna ja ilmaston kannalta vähiten huonona metsäenergian käyttönä. Mutta sekään ei ole ilmastoneutraalia, hän huomauttaa.

Metsäprofessori polttaisi myös runkopuuta

Toinen metsäalan professori on puunpoltosta täysin toista mieltä. Luonnonvarakeskuksen professori Hannu Ilvesniemi pitää puun polttamista järkevänä tekona, jos materiaalille ei ole taloudellisesti tuottavampaa käyttöä.

Hannu Ilvesniemi.
Hannu Ilvesniemi.Yle

– Puun polttaminen on ilmaston kannalta järkevä teko verrattuna siihen, että lämpö tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla, Ilvesniemi sanoo.

Ilvesniemen logiikka lähtee siitä, että ilmastonmuutoksen on saanut aikaan fossiilisten polttoaineiden käyttäminen. Öljyn, hiilen ja maakaasun sisältämä hiili tulee ilmakehään ikiaikaisista varastoista. Se lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

– Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu pääsääntöisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä, Ilvesniemi täsmentää.

Puun poltossa ilmaan vapautuva hiili taas siirtyy takaisin kasvaviin puihin. Näin ollen Ilvesniemi pitää puuta ilmaston kannalta neutraalina energian raaka-aineena.

– Puu on kasvaessaan ottanut talteen hiilidioksidia, eli se on vähentänyt hiilidioksidia ilmakehästä, Ilvesniemi tarkentaa.

Professori Ilvesniemi ei ole lainkaan huolissaan Suomen hallituksen puunpolton tavoitteista. Hän muistuttaa, että Suomen metsissä kasvaa joka vuosi sata miljoonaa kuutiometriä lisää puuta. Siitä kolmasosa jää joka vuosi koskemattomana metsiin.

– Puuvaranto kasvaa metsissä koko ajan eli metsät toimivat hiilinieluina, Ilvesniemi sanoo.

Kolmas professori: Jäitä hattuun puun polton kanssa

Akatemiaprofessori Timo Vesala Helsingin yliopistosta kallistuu puunpolttoon kriittisesti suhtautuvan Olli Tahvosen linjoille. Suomen ilmastopaneelin jäsenenä toimineen Vesalan mielestä puuta ei kannata käyttää energiaksi mielin määrin.

– Jos halutaan estää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, hiilidioksidia pitää vähentää ilmakehässä nopeasti, Vesala puhuu.

Timo Vesala.
Akatemiaprofessori Timo Vesala. Markku Rantala / Yle

Vesala painottaa, että puun poltto aiheuttaa aina hiilidioksidipäästöjä. Varsinkaan kasvavaa runkopuuta Vesala ei käyttäisi energian tuotantoon.

– Mitä enemmän metsän hiilivarantoja käytetään, sitä enemmän hiilidioksidia on ilmassa, Vesala puhuu logiikastaan.

Koska hiilidioksidin määrää olisi vähennettävä nopeasti ilmakehästä, puu ei ole paras energian lähde. Puu kasvaa useita vuosikymmeniä, jopa sata vuotta, ennen kuin se on käyttänyt poltossaan vapautuneen hiilidioksidimäärän. Se on ilmastotieteilijän mielestä liian pitkä aika ilmastonmuutoksen kannalta.

Hakkuujätteet ja muu nopeasti lahoava puu saavat Vesalalta armahduksen. Niistä pääsisi hiilidioksidia ilmakehään joka tapauksessa lyhyen ajan kuluessa.

"Joissain tilanteissa metsää ei ehkä kannata hakata lainkaan"

Suomen metsät kasvaisivat nykyistä vanhemmaksi, jos taloustieteilijä Olli Tahvonen saisi päättää.

– Se näyttää tutkimusten mukaan Suomen kansantalouden kannalta edullisimmalta tavalta vähentää hiilidioksidin nettopäästöjä, hän perustelee.

– Joissain tilanteissa metsää ei ehkä kannata hakata lainkaan.

Metsänomistajalle Tahvosen ehdotus tarkoittaisi tulojen menetystä. Professorilla on ratkaisu, jolla metsänomistajia kannustettaisiin kasvattamaan metsien hiilivarastoja.

– Tässä yhteydessä on mielekästä miettiä jonkinlaista tukisysteemiä joidenkin ulkomaisten esimerkkien mukaisesti, Tahvonen ehdottaa.

Ilvesniemi: Metsien käyttö on ilmastoteko

Luonnonvarakeskuksen professori Hannu Ilvesniemi on tässäkin asiassa Tahvosen kanssa aivan toisilla linjoilla.

– Jos metsät museoidaan, niiden hiilensidontakyky pienenee aika nopeasti. Vanhat metsät sitovat hiiltä huonommin kuin nuoret metsät, Ilvesniemi puhuu.

Saunan piippu.
Sini Liimatainen / Yle

Se, että metsien tehokas käyttö olisi samalla ilmastoteko, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.

– Niinhän se kuulostaa. Sen viestin vieminen maailmalle on vaikeaa, kun kukaan ei tahdo uskoa sitä, Ilvesniemi harmittelee.

– Mitä enemmän syöt, sitä enemmän tienaat, hän jatkaa.

Ilvesniemi kertoo vieneensä viestiään myös Brysseliin, EU-päättäjille.

– Olen minä yrittänyt viedä viestiä, mutta siellä on erilaiset korvat kuin täällä Suomessa, Ilvesniemi sanoo.

Aiheesta lisää illan A-studiossa klo 21.05 alkaen