Ykköstyypin diabeteksen viimeinen syy selvisi, virittää toivoa tehokkaasta hoidosta

Tutkijat ovat pitkään jäljittäneet täyttä kuvaa siitä, miten diabeetikon oma puolustusjärjestelmä estää insuliinin tuotannon. Suomalaistutkijan mukaan uusin tutkimus on mielenkiintoinen mutta ei mullistava.

Ulkomaat
Vauvasta otetaan verikoe.
Lapsuusiän eli ykköstyypin diabeteksen voi havaita jo kauan ennen kuin ensimmäiset vasta-aineet ilmestyvät vereen. Vasta-aineita alkaa muodostua ennen kuin kliiniset oireet eli väsymys, kova jano, tiheytynyt virtsaamistarve tai laihtuminen tulevat kuvioihin.Olga Pihlman / Yle

Brittitutkijat kertovat löytäneensä ykköstyypin diabeteksen viimeisen autoantigeenin, joka on pakoillut tutkijoita pitkään.

Diabeteksessa ihmisen oma immuunisysteemi käy hänen haimansa kimppuun ja tuhoaa sen insuliinia tuottavia soluja. Ihminen ei pysty elämään ilman veren glukoosi- eli sokeripitoisuutta säätelevää insuliinia.

Neljä immuniteettireaktion aiheuttavaa autoantigeeniä on tunnettu ennestään, viidettä on osattu kutsua vain ”glimaksi”. Nyt se on tunnistettu solukalvon proteiiniperheeseen kuuluvaksi molekyyliksi, tetraspaniini-7:ksi. Tutkimus on julkaistu Yhdysvaltain diabetesjärjestön Diabetes (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Tutkimusta johtanut Michael Christie kertoo Lincolnin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) verkkosivulla, että gliman piilottelu tutkijoilta on haitannut diabetestestien kehittämistä. Christien tutkimusryhmään kuulunut Kerry McLaughlin jatkaa tetraspaniini-7:n tutkimusta Oxfordin yliopistossa muun muassa juuri testauksen tehostamiseksi.

Immuunijärjestelmä on ärhäkkä

Ykköstyypin diabetesta sairastaa kymmenesosa diabetespotilaista. Tavallisin se on lapsilla. Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa sitä esiintyy eniten koko maailmassa. Hoitamattomana se johtaa kuolemaan.

Diabeteksen syiden palapelin täydellistyminen antaa toivoa uusista hoitokeinoista, mutta helppoa se ei sittenkään ole, Christie sanoo Britannian yleisradioyhtiön BBC:n (siirryt toiseen palveluun) sivulla.

– Kun immuunijärjestelmä on päättänyt hankkiutua jostakin asiasta eroon, järjestelmää on hyvin vaikea pysäyttää. Niinpä diabeteksen torjuminen on osoittautunut hankalaksi.

Hoitokeino vaatisi immuunijärjestelmän reaktion estämistä tavalla, joka ei altista potilasta tulehduksille.

– Ymmärrämme tautia kuitenkin yhä paremmin, joten olen paljon toiveikkaampi hoitokeinon löytymisen suhteen kun vaikka vain viisi vuotta sitten, Christie sanoo.

Suomalaistutkija ei usko ennustettavuuden lisääntyvän

– Tämä on mielenkiintoinen, mutta varsin alustava työ uudesta diabetesautoantigeenista, kommentoi Helsingin yliopiston diabetestutkija Mikael Knip Ylelle.

Kolmella nykyisistä autovasta-aineista voidaan tunnistaa 98 prosenttia diabeetikoista Suomessa, joten näillä uusilla autovasta-aineilla tuskin voidaan lisätä diabeteksen ennustettavuutta, Helsingin yliopistossa työskentelevä Knip sanoo.

– Tulosten mukaan 35–43 prosentilla tyypin 1 diabeetikoista muodostuu autovasta-aineita tetraspaniini-7:lle, joka esiintyy keskushermostossa, keuhkoissa ja haiman saarekkeissa. Autovasta-ainepositiivisten osuus on selvästi matalampi kuin parilla muulla autoantigeenilla, Knip perustelee kantaansa.