1946 Neljä siskoa ja veli

Kello oli noin puoli yksitoista vappuaaton aamuna. Skeppsholmenin tykit ampuivat yhteensä 84 laukausta.

Pian radiossa kerrottiin, että prinssi Kustaa Aadolfille ja prinsessa Sibyllalle oli syntynyt poika.

Prinssi sai syntyessään nimen Carl Gustaf Folke Hubertus ja Jämtlannin herttuan arvionimen. Hän oli sisarussarjan viides ja perheen ensimmäinen poikalapsi.

Ruotsissa kruununperimys siirtyi vielä tuolloin vain poikalapsille, joten Carl Gustafista tuli perimysjärjestyksen kolmas isoisänsä Kustaa Aadolfin ja isänsä jälkeen.

1950 Nelivuotias kruununprinssi

Carl Gustaf oli vain vuoden ikäinen, kun hänen isänsä kuoli lento-onnettomuudessa Kööpenhaminan lentokentällä tammikuussa 1947.

Pian onnettomuuden jälkeen perhe muutti Hagan linnasta Tukholman kuninkaanlinnaan. Prinssin lempipuuhaa oli auttaa puutarhuria tai autonkuljettajia. Hän oli erityisen onnellinen päästessään tutkimaan moottoreita.

Vain kolme vuotta myöhemmin hänen isoisoisänsä, kuningas Kustaa V kuoli ja nelivuotiaasta Carl Gustafista tuli kruununprinssi.

Lastenhoitaja on kertonut, kuinka hän joutui ratkomaan riitaa, kun Carl Gustaf oli lyönyt sisartaan. Sisaren mukaan hän ei ollut tehnyt mitään, vain sanonut, että Carl Gustafista tulee isona kuningas.

– Minusta ei tule kuningasta, minusta tulee työläinen, Carl Gustaf oli vastannut.

1973 Liian nuori kuningas

Keväällä 1966 20-vuotias Carl Gustaf juhli muiden ylioppilaiden kanssa. Hän oli läpäissyt kokeet, vaikka se ei ollut lukihäiriöstä kärsivälle helppoa.

Autoista kiinnostunut nuorimies sai ensimmäisen oman autonsa. Se oli sininen Volvo P 1800.

Viisi vuotta myöhemmin syyskussa 1973 kruununprinssin isoisä Kustaa IV Aadolf kuoli 90-vuotiaana. Syyskuun 19. päivä Kaarle XVI Kustaa nousi valtaistuimelle vain 27-vuotiaana.

– Minä olen minä, enkä muuksi muutu, hän kertoo ajatelleensa ja tunteneensa itsensä kaikkea muuta kuin valmiiksi kuninkaaksi.

Nuori ikä oli kuninkaalle rasite – hän oli aina neuvottelupöydän nuorin eikä lehdistö pitänyt häntä uskottavana.

Ruotsi eli lisäksi poliittista murroskautta. Kuningas Kaarle Kustaan yksi ensimmäisistä tehtävistä oli allekirjoittaa uusi perustuslaki, joka riisui kuninkaalta poliittiset valtaoikeudet.

1976 Mistä morsian?

1970-luvun alkupuolella poikamieskuninkaalle soviteltiin montaa vaimoa. Harva tiesi, että Kaarle Kustaa oli jo löytänyt mieleisensä.

Kuningasparin tarina alkoi Münchenin olympiakesänä 1972, kun kunungas oli vielä kruununprinssi. Hän tapasi kisapaikalla kutsuvieraskatsomossa saksalaissyntyisen Silvia Sommerlathin.

Kruununprinssi ei aikaillut, vaan pyysi kiinnostuksen kohteensa jo samana iltana illalliselle sukulaistensa kanssa.

Nuoripari tapaili neljä vuotta kaikessa hiljaisuudessa. Kihlaus julkistettiin maaliskuussa 1976.

Samana kesänä Ruotsissa juhlittiin kuninkaan häitä ensimmäistä lähes kahteensataan vuoteen. Kaarle Kustaa ja nyt kuningattareksi nimetty Silvia vihittiin Tukholman suurkirkossa 19. kesäkuuta.

Silvia on satoihin vuosiin ensimmäinen Ruotsin kuningatar, jolla ei ole kuninkaallisia tai jalosukuisia juuria.

1977 Tytär, joka perii kruunun

Kaarle Kustaan elämä oli alusta saakka naisten hallitsemaa. Hän kasvoi äidin, neljän isosiskon ja lastenhoitajan kanssa – ja myös esikoinen oli tyttö.

Prinsessa Victoria syntyi 14. kesäkuuta 1977. Seuraava lapsi, kruununprinssi Carl Philip syntyi vuonna 1979 ja prinsessa Madeleine vuonna 1982.

Kuningashuone eli jälleen murroksen aikaa. Ruotsin parlamentti äänesti vuoden 1979 lopussa kruununperimysjärjestyksen muutoksen puolesta: nyt myös nainen saattoi nousta valtaistuimelle.

Vastoin kuninkaan tahtoa kruununprinssi Carl Philip joutui luopumaan tittelistään vain muutaman kuukauden ikäisenä ja Ruotsi sai kruununprinsessakseen kolmevuotiaan Victorian.

1980–2000-luvut: Matkat jatkuvat

Perhe, luonto ja maailman matkat ovat vuosikymmenten läpi kuuluneet Kaarle Kustaan julkisuuskuvaan.

Kuningas otti kaiken irti edustusroolistaan ja matkusti 1980–1990 luvuilla muun muassa Egyptissä, Brasiliassa, Intiassa ja Kanadassa – lista on pidempi kuin yhdelläkään hänen edeltäjistään. Matkat ovat jatkuneet tähän päivään saakka.

Suomeen kuningas on tehnyt kuusi virallista valtiovierailua, viimeksi vuonna 2015.

Kaarle Kustaan tiedetään vapaa aikanaan nauttivan luonnossa liikkumisesta ja metsästyksestä. Hän on Maailman partiosäätiön kunniapuheenjohtaja.

2010 Satu ja painajainen

Kesällä 2010 Ruotsin hovi eli kuherruskuukauttaan kansan kanssa. Tukholmassa vietettiin satuhäitä, joissa kaikki näytti juuri siltä kuin oli tarkoitus. Kruununprinsessa Victoria sai sulhasensa, ja lehdistöllä oli pian lupa aloittaa puheet perillisestä.

Viisi kuukautta myöhemmin hovi oli jälleen otsikoissa.

Sävy oli täysin toinen: paljastuskirja Carl XVI Gustaf – Den motvillige monarken kertoi kuninkaasta, joka harrasti raisuja alkoholin kyllästämiä juhlia, salakapakoita ja avioliiton ulkopuolisia suhteita. Kirja perustuu suureksi osaksi nimettömiin lähteisiin.

Kaikki odottivat kuninkaan kommentteja kirjaan, kun hän piti tiedotustilaisuuden jokavuotisen hirvenmetsästysretkensä päätteeksi Trollhättanin metsästysmajalla. Kuningas tyytyi kuitenkin kertomaan, ettei ollut ehtinyt lukea kirjaa.

Nyt käännetään sivua, kuningas oli sanonut.

2012 Tyttärestä polvi paranee

Victorian häiden jälkeen vuodet ovat olleet Ruotsin hovissa täynnä iloisia perhetapahtumia. Kuningasparin ensimmäinen lapsenlapsi prinsessa Estelle syntyi vuonna 2012.

Prinsessa Madeleine ja Christopher O’Neil saivat tyttären, prinsessa Leonoren, vuonna 2014. Prinssi Nicolas syntyi vuonna 2015.

Tänä vuonna ovat syntyneet Estellen pikkuveli prinssi Oscar sekä prinssi Carl Philipin ja Sofia Hellqvistin esikoinen prinssi Alexander.

Ruotsin kuningasperheen suosiota on mitattu vuodesta 1995. Luottamus kuningashuoneeseen oli huipussaan vuonna 1998. Sen jälkeen alamäki on ollut enemmän tai vähemmän tasaista.

Kruununprinsessa Victoria on kyselyiden mukaan hovin suosituin jäsen (siirryt toiseen palveluun). Viime vuosina kuningas on kuitenkin kirinyt kakkoseksi – tosin kaulaa kruununperilliseen on kymmeniä prosentteja.

2016 Kuningas loppuun asti

– Monilla muilla on hyvin raskas fyysinen työ, mutta minun tilanteeni on erilainen. Omasta mielestäni tämä työ on todella antoisaa, kuvaili kuningas Kaarle Kustaa Ylen haastattelussa vuonna 2014.

Kuningas sanoi haluavansa pysyä asemassaan niin kauan kuin henkiset ja fyysiset voimavarat sen sallivat. Kruununprinsessan tulee saada mahdollisuus kehittyä ja elää perhe-elämää, kuningas totesi.

Vuonna 2013 juhlittiin Kaarle Kustaan 40 vuotta vallassaoloa. Hän listasi tuolloin tulevaisuuden huolikseen erityisesti ympäristöasiat.

– Jos tartumme tarjottuihin tilaisuuksiin, uskon, että edessämme on lupaava tulevaisuus.

Jos Kaarle Kustaan joskus väitettiin olevan kuningas vasten tahtoaan, se ei pidä enää paikkaansa.

Liian nuorena valtaan noussut, tyttärensä varjoon jäänyt, naiskohujen ympäröimä kuningas kokee kaikesta huolimatta olevansa mies paikallaan. Onhan hän Ruotsin kuningas.

Lapsuusmuistojen lähteenä on käytetty haastattelukirjaa Carl XVI Gustaf, Porträtt i Tiden.