Kauppakeskuksen omistaja perii vuokraa kaupungin kadulla olevilta yrityksiltä

Kauppakeskus Valkean katetulla Kesäkadulla toimivat yritykset maksavat vuokraa Osuuskauppa Arinalle. Oulussa äimistellään, onko Arinalla todella oikeus periä vuokraa yrityksiltä, jotka sijaitsevat kaupungin omistamalla katualueella.

Kotimaa
Kauppakeskus Valkean Kesäkatu on Oulun kaupungin katu
Kauppakeskus Valkean Kesäkatu on Oulun kaupungin katu joka on auki 24/7Timo Sipola / Yle

Osuuskauppa Arinan omistaman Oulun kauppakeskus Valkean sisällä sijaitsevan, Oulun kaupungin katualueen käytöstä on syntynyt keskustelua.

Arina perii vuokraa muun muassa kahdelta pakettiautossa toimivalta yritykseltä, jotka sijaitsevat Oulun kaupungin omistamalla katualueella. Yritykset ovat Nestor-kahvila ja kännyköiden ja i-padien korjausliike Fonum. Toistaiseksi on jossain määrin epäselvää, onko tämä kaupungin ja Arinan välisen sopimuksen mukaista.

Asian nosti ensimmäisenä esille Facebook-seinällään Oulun kaupunginhallituksen jäsen Lyly Rajala (kok.). Hän kertoi soittaneensa molempien yritysten toimitusjohtajille. Molemmat kertoivat maksavansa vuokraa paikan omistavalle Arinalle.

– Osuuskauppa siis perii yrittäjiltä vuokraa Oulun kaupungin omistamasta katualueesta, hämmästelee Rajala sivullaan.

Valkea puolestaan kertoo nettisivuillaan, että Kauppakeskus Valkean rakennuttaja Osuuskauppa Arina voi vuokrata Kesäkadulta tilaa liiketoimintakäyttöön, Oulun kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Käyttösuunnitelmaa ei ole hyväksytty

Kaupungin ja Arinan välisen sopimuksen mukaan Valkean Kesäkatu on käytettävissä kauppakeskuksen normaaliin toimintaan ilman kadunpitäjän erillistä lupaa, hyväksytyn käyttösuunnitelman perusteella. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tämän sopimuksen Isokadun välin Kauppurienkatu-Pakkahuoneenkatu katetun katualueen käyttöperiaatteista.

Ongelmana on kuitenkin se, että käyttöperiaatteissa mainittua hyväksyttyä käyttösuunnitelmaa ei vielä ole. Arina on sellaisen lähettänyt kaupungininsinöörille, mutta kaupunki ei ole asiaa käsitellyt.

– Käyttösuunnitelma on kaupungininsinöörin toimiston kanssa sovittu ja se on olemassa siellä. Siinä on määritelty alue, jossa voi olla liiketoimintaa, ja se alue joka on aina vapaasti läpikuljettavissa. Se on neljä metriä leveä katuun merkitty alue, kertoo Häro.

Alkuperäisen lyhyemmän Kesäkadun käyttösuunnitelman kaupunki on hyväksynyt aiemmin. Käyttösuunnitelman kaupungin puolesta hyväksyy kaupungininsinööri Pasi Heikkilä.

– Sain Arinan luonnoksen keskiviikkoaamuna ja aion esitellä sen yhdyskuntalautakunnalle, jolla on asiassa otto-oikeus, kertoo Heikkilä.

Vuokran periminen katualueella perustuu Arinan vuokrasopimukseen

Arinan hallintojohtaja Paavo Härön mukaan vuokran periminen kyseisiltä yrityksiltä perustuu Arinan kaupungin kanssa tekemään vuokrasopimukseen.

– Vuokrasopimus perustuu siihen, että Kesäkatu on uudenlainen ja erilainen tila Oulussa. Tällaisille tiloille kaupunki on määritellyt säännöt, joiden mukaan on tehty sopimuksia kaupungin kanssa. Tästä sopimuksesta johtuu se, että Kesäkadun vilkastuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tiloja vuokrataan. Kesäkatu eroaa muista kaduista eniten siinä, että Arina on sen kokonaan investoinut, noin 6 miljoonaa euroa, ja Arinalla on kadun ylläpitovastuu kaikkien asioiden osalta, listaa Härö.

Polkupyörää saa Härön mukaan vapaasti taluttaa Kesäkadulla.

- Käsittääkseni tällaisten sopimusten pitäisi jatkossa koskea kaikenlaisia tiloja, jotka on tehty samalla tavalla ja samoilla periaatteilla. Tämä ei ole jonkin yksittäisen toimijan sopimus, vaan tämä on varmaan sopimusmalli, joka koskee kaikkia tällaisia tiloja, aivan kuten Liikekeskus on Rotuaarilla se keskeinen toimija, kertoo Härö.

Asiasta kaupungin organisaatiossa vastaavaa Oulun kaupungingeodeetti Kaija Puhakkaa ei ole tavoitettu.

Arinassa pohditaan jo Kesäkadun ympärisvuotisuutta

Nyt Arinassa pohditaan Härön mukaan, miten Kesäkatu saataisiin pidettyä lämpimänä ympäri vuoden. Talvella kun pakkasta saattaa olla kylmänä päivänä kolmekymmentäkin astetta.

– Nyt on kovasti tutkinnassa se tekniikka, millä se onnistuisi. Rakenne voisi olla toisenlainen. Olisi esimerkiksi tuulikaapit, joissa olisi samanlaiset kulkua rajoittamattomat automaattiovet kuin nyt. Myös ilman kierrättämistä tutkitaan. Se pyritään hoitamaan mahdollisimman energiataloudellisesti. Meillähän on maahan varastoitavan lämmön käyttö vuodenkierrolla tässäkin kohteessa toteutettu. Siellä on kalliossa parikymmentä energiakaivoa, sanoo Härö.