Palkansaajien suurjärjestö törmäsi järjestösotaan: "Rumaa, poikkeuksellista"

Osa ay-johtajista syyttää Akavaa aggressiivisesta jäsentenhankinnasta. Puheenjohtaja Sture Fjäder uskoo, että Akava saa STTK:sta jäsenkuntaansa vielä kaikki ammattikorkeakoulun käyneet.

politiikka
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Palkansaajajärjestöjen historiallinen yritys, SAK:n ja STTK:n yhdistyminen uudeksi suurjärjestöksi on henkitoreissaan. Osa ay-johtajista pitää Akavan toimintaa yhtenä syynä siihen, että elinkeinoelämän EK:n vastavoimaksi aiottu uusi keskusjärjestö on kuihtunut alkuperäisestä.

Korkeasti koulutettujen Akavaa syytetään aggressiivisesta järjestösodasta. Yksi vaikutusvaltaisista ay-johtajista kuvaa Akavan toimintaa rumaksi ja poikkeukselliseksi.

Syytökset kuuluvat, että Akava on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja kosiskellut STTK:laisia liittoja omiin riveihinsä.

– En ihan ymmärrä, mihin kalastelusyytös perustuu. Se ei ole reilua. Kyllä meitäkin on yritetty kalastaa ja pilkkoa, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vastaa.

– Emme ole harjoittaneet aggressiivista järjestöpolitiikkaa. Meitä on lähestytty vapaaehtoisesti, hän kiistää.

Juttuun on haastateltu useita palkansaajajohtajia, joista suurin osa halusi esiintyä nimettömänä.

Kiistat äityivät pahoiksi

Yksi näkemys on, että STTK:n liitot alkoivat irtautua uudesta keskusjärjestöstä, kun pelkona oli, että STTK:n toinen laita repeää Akavaan ja keskusjärjestö olisi pahimmillaan rampautunut.

Riidat STTK:n ja Akavan välillä äityivät tiettävästi jopa niin kiihkeiksi, että STTK:n riveistä uhattiin Akavaa niin sanotun palkansaajayhteistyön katkaisemisella. Palkansaajakeskusjärjestöt rahoittavat yhteistyössä esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitosta.

– Sellaista on tullut korviin, kyllä. Akavalle on annettu ymmärtää, että palkansaajayhteistyö voi olla koetuksella, jos otamme ryhmiä aggressiivisesti joltain toiselta, mutta sellaista emme ole tehneet, Fjäder sanoo.

– Välillä on ollut tiukempia keskusteluja, mutten ota niitä niin vakavasti. Ymmärrän tuskan, jos joku (liitto) vaihtaa keskusjärjestöä tai on uhka siitä, mutta yhteistyötä ei kannata lopettaa.

Useat ay-johtajat kertovat, että STTK:n Palolan ja Akavan Fjäderin välit ovat huonot. Fjäder kuitenkin kiistää, että Akavalla olisi osaa tai arpaa uuden keskusjärjestön synnytysvaikeuksiin, vaan jarrutus on hänen mukaansa voinut johtua STTK:laisten kiinnostuksesta Akavaan.

Yleinen näkemys ay-johtajilla on, että suurjärjestön kuihtumiselle on monta syytä. Neuvotteluista irtautuneet STTK:laiset ammattiliitot perustelivat lähtöään muun muassa SAK:laisella puoluepolitikoinnilla.

Yksi tekijä on onneton ajoitus, sillä uusi palkansaajanyrkki törmäsi eripuraan hallituksen ajamista kilpailukykyneuvotteluista.

Uudesta keskusjärjestöstä ovat vetäytyneet etenkin julkisia aloja edustavat liitot, joista ainakin osassa epäilytti myös vallan menetys. Yksi peloista oli, että tekeillä oleva teollisuuden jättiliitto sanelisi kaiken.

Virheitä heti alussa

Pettyneiden palkansaajajohtajien mielestä jo marraskuussa 2014 tehtiin virhe, kun parisenkymmentä liittojohtajaa kokoontui Helsingin kuuluisaan hotelli Torniin tunnustelemaan mahdollisuuksia palkansaajajärjestöjen yhdistymiseen.

Kutsumatta jäi tuolloin Akavan suurimman ja mahtavimman liiton, opettajien OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Myöskään Akavan Fjäder ei saanut kutsua, vaikka SAK:n Lauri Lyly ja STTK:n Antti Palola olivat paikalla.

Muutamat ay-johtajat sanovat, että Luukkainen loukkaantui kutsutta jäämisestä ja antoi sen näkyä STTK:n suuntaan. Sen sanotaan pilanneen ilmapiiriä heti alussa.

Kokouksen koollekutsujana oli Suomen suurimman ammattiliiton, SAK:laisen PAMin puheenjohtaja Ann Selin, mutta osansa kutsuttujen valinnassa oli myös akavalaisilla ammattiliitoilla.

Suurjärjestön perustajat toivoivat, että kaikki kolme keskusjärjestöä olisivat voineet yhdistyä ja Akava olisi tullut mukaan neuvotteluihin uudesta keskusjärjestöstä.

Jo alussa selvisi, että kaikkien kolmen keskusjärjestön yhdistyminen oli vain juhlapuheisiin sopivaa toiveajattelua. Harva uskoi tosissaan, että akavalaiset lääkärit ja ekonomit löisivät hynttyyt yhteen SAK:n duunareiden kanssa.

Sen sijaan suurjärjestöä puuhanneissa liitoissa oli toiveita, että Akava jäisi kovapalkkaisten ja yliopistoväen etujärjestöksi, kun pieni- ja keskipalkkaisten liitot olisivat lähteneet Akavasta uuteen keskusjärjestöön SAK:laisten ja STTK:laisten kaveriksi. Mukaan olisi mielellään otettu esimerkiksi tradenomit, kirjastovirkailijat, sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat ja terveydenhoitajat.

Ajatus ei ollut uusi, vaan se nousi esiin jo kun SAK:n ja STTK:n yhdistymistä puuhattiin jo 2000-luvun alussa. STTK:laisen Toimihenkilöunionin silloinen puheenjohtaja Ilkka Joenpalo toivotti tuolloin mukaan matalapalkkaiset, joista "Akava ei ole koskaan välittänyt kuin juhlapuheissaan" ja "jonka asemaa ei pääoma- ja yritysverojen alentamisella paranneta pätkääkään".

Toimihenkilöunioni edelsi Ammattiliitto Prota, joka on ollut STTK:n suurista liitoista vahvimmin uuden suurjärjestön takana.

Fjäder: Uusi keskusjärjestö syntyy vielä

Fjäder epäilee, että "sotasuunnitelma" oli olemassa.

– Aistin välillä alkuaikoina, että Akavaa oli tarkoitus vähän hajottaa. Meiltä haluttiin tiettyjä ryhmiä, mutta nythän käy niin, että Akava vahvistuu, Fjäder sanoo.

Fjäderin mukaan pelissä olivat ammattikorkeakoulun käyneet akavalaiset, jotka olisi haluttu uuden keskusjärjestön jäseniksi. Sen sijaan Akava yrittää saada jäsenikseen yhä lisää ammattikorkean käyneitä STTK:sta, jossa heitä on viidesosa jäsenistöstä.

– On aika vähän amk-ryhmiä, jotka ovat Akavan ulkopuolella. Uskon, että virta jatkuu.

Fjäder uskoo, että uuden keskusjärjestön tarina ei ole vielä lopussa. Hänen mukaansa Akava oli alusta alkaen tyytyväinen siitä, että Suomessa olisi kolmen sijaan kaksi palkansaajajärjestöä, uusi keskusjärjestö ja Akava.

– Käy niin, että jossain vaiheessa syntyy kahden keskusjärjestön malli ja kaikki korkeakouluryhmät, amk-ryhmät ovat tulevaisuudessa Akavan jäseniä, Fjäder pamauttaa.

– Se on parempi Akavalle. Työnjako on selvä.

Fjäder uskoo, että Akavaan tulee tämän vuoden aikana lisää jäsenhakemuksia.