Professori: Kanadan statuksettomia intiaaneja koskevalla päätöksellä ei merkitystä Suomelle

Kanadan korkein oikeus päätti huhtikuussa yksimielisesti, että Kanadan statuksettomat intiaanit ja métis-kansaan kuuluvat ihmiset pitää nyt lukea intiaaneiksi, kun määritellään minkä tason hallituksen tulee järjestää heidän julkiset palvelunsa. Professori Rauna Kuokkanen Toronton yliopistosta sanoo, että päätöksellä ei ole merkitystä Suomelle eikä Suomen saamelaismääritelmälle.

Ulkomaat
Rauna Kuokkanen
Rauna KuokkanenPriváhta

Professori Rauna Kuokkanen Toronton yliopistosta Kanadasta sanoo, että vastikään tehdyllä Kanadan statuksettomia intiaaneja koskevalla päätöksellä ei ole merkitystä Suomelle.

– Tämä päätös ei merkitse mitään Suomelle eikä saamelaismääritelmälle, sanoo Kuokkanen, joka myös opettaa Kanadan alkuperäiskansapolitiikkaa.

Kanadan korkeimmalta oikeudelta linjaus huhtikuussa

Kanadan korkein oikeus päätti huhtikuussa yksimielisesti, että Kanadan statuksettomat intiaanit ja métis-kansaan kuuluvat ihmiset pitää nyt lukea intiaaneiksi, kun määritellään minkä tason hallituksen tulee järjestää heidän julkiset palvelunsa.

Kanada leavga
Wikipedia

Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että vastuu statuksettomien intiaanien ja métis-ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen rahoittamisesta ja järjestämisestä on liittovaltion hallituksella – siis samalla taholla, joka huolehtii myös intiaanien ja inuiittien julkisista palveluista.

Toinen vaihtoehto olisi ollut, että vastuu statuksettomien intiaanien ja métis-ihmisten palveluista olisi ohjattu Kanadan provinsseille eli maakunnille.

Päätöksellään Kanadan korkein oikeus siis asetti intiaanit, statuksettomat intiaanit, métis-ihmiset ja inuiitit samalle viivalle julkisten palveluiden suhteen.

Kanadan vuoden 1867 perustuslain mukaan valta jakautuu Kanadassa liittovaltion ja provinssien kesken. Muiden kuin "intiaanien" kohdalla julkisten palveluiden järjestäminen kuuluu provinsseille.

Liittovaltion hallituksella on vastuu intiaaneista ja intiaaneille varatusta maasta, kertoo Kanadan yleisradio CBC.

Päätös koskee 600 000 ihmistä

CBC:n mukaan Kanadassa on noin 400 000 statuksetonta intiaania ja 200 000 métis-kansaan kuuluvaa henkilöä.

CBC News -logo
Wikipedia

Kanadassa statukseton intiaani on juridinen termi, jolla tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joita ei pidetä intiaanilain (Indian Act) mukaisina intiaaneina.

– Termi statukseton intiaani koskee vain Kanadaa. Se on valtion intiaanilain kolonialistinen sivutuote. Intiaanilaki loi statusintiaanin juridisen kategorian. Tavoitteena oli tehokkaasti rajata valtion velvollisuuksia ja rahoitusta alkuperäiskansojen terveydenhoidon ja koulutuksen suhteen, Kuokkanen sanoo.

Métis-nimityksellä tarkoitetaan tavallisesti ihmisiä, jotka ovat alkuperäiskansoihin kuuluvien naisten ja ranskalaisten tai englantilaisten miesten jälkeläisiä.

Kanadan korkeimman oikeuden päätös ei CBC:n mukaan ota kantaan yksittäisten ihmisten määrittelyyn.

– Korkeimman oikeuden päätös ei määrittele ketkä kuuluvat métis-kansaan tai ketkä ovat statuksettomia intiaaneja. Yksittäisten ihmisten määrittely tapahtuu tulevaisuudessakin jokaisen ihmisen kohdalla erikseen faktatietojen pohjalta, kirjoittaa CBC.

Professori: Tärkeä ja merkittävä päätös

Statuksettomien intiaanien ja métis-ihmisten asiaa käsiteltiin Kanadan oikeuslaitoksessa kokonaista 17 vuotta.

Liittovaltio ja provinssit ovat kiistelleet pitkään siitä, kumman vastuulla statuksettomien intiaanien ja métis-kansaan kuuluvien henkilöiden julkiset palvelut ovat.

Professori Rauna Kuokkanen pitääkin Kanadan korkeimman oikeuden linjausta tärkeänä ja merkittävänä.

– Päätös vahvistaa sen, että hallituksella on velvollisuuksia kaikkia alkuperäiskansaryhmiä kohtaan. Velvollisuudet ovat aina olleet olemassa, mutta niitä ei ole toteutettu. Päätös pyrkii myös korjaamaan tilanteen, jossa eri ryhmien välille on vuoden 1876 intiaanilain (Indian Act) vuoksi syntynyt lainvastaista epätasa-arvoisuutta, sanoo Kuokkanen.

Kuokkanen painottaa, että Kanadan korkeimman oikeuden päätöksessä on kysymys nimenomaan julkisista palveluista ja niiden rahoitusvelvotteista, ei oikeuksista tai eduista.

– Niin statusintiaanit, statuksettomat intiaanit kuin métis-kansan jäsenet on tunnustettu alkuperäiskansaksi Kanadan perustuslaissa vuonna 1982. Tämän korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen heitä kaikkia pidetään "intiaaneina" liittovaltion julkisten palveluiden suhteen, Kuokkanen sanoo.

Tuomari Rosalie Abella perusteli Kanadan korkeimman oikeuden linjausta alkuperäiskansaan kuulumisella.

– He ovat kaikki "intiaaneja", koska he kaikki kuuluvat alkuperäiskansaan, Abella sanoi APTN Uutisten mukaan.

"Kanadan statusasiaa ja Suomen saamelaismääritelmää ei voi rinnastaa"

Suomessa on viimeiset vuodet puhuttu paljon niin kutsutuista statuksettomista saamelaisista. Keskustelu on ollut osa pitkään jatkunutta kiistelyä siitä kuka Suomessa on saamelainen.

Erika Sarivaara lea pedagogihka doavttir, Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit -searvvi ságadoalli ja SDP gielddapolitihkar Anáris.
Erika SarivaaraErika Sarivaara

Termin statukseton saamelainen on lanseerannut tutkija Erika Sarivaara, joka väitteli aiheesta vuonna 2012.

– Statukseton saamelainen käsitteenä tarkoittaa sitä, että ryhmän jäsenet polveutuvat saamelaisesta suvusta, mutta heillä ei ole saamelaisstatusta – heitä ei ole merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon syystä tai toisesta, Sarivaara määrittelee termin väitöskirjassaan.

Professori Rauna Kuokkasen mielestä keskustelua Kanadan statuksettomista intiaaneista ja Suomessa käytävää väittelyä saamelaisen määrittelystä ei voi rinnastaa.

– Suomessa käsitteen "statukseton saamelainen" ovat yksittäiset ihmiset keksineet. Sillä ei ole minkäänlaista laillista tai poliittista pohjaa. Suomessa ei ole sellaisia lakeja kuten Kanadan intiaanilaki (Indian Act), jotka olisivat määritelleet valtion toimivallan saamelaisten tiettyjen palveluiden, kuten terveydenhuollon, opetuksen ja sosiaalipalveluiden suhteen. Toisin sanoen Suomessa ei ole juridista kategoriaa "statussaamelaiset" ja silloin ei myöskään voi puhua "statuksettomista saamelaisista", Kuokkanen sanoo.

Statuksettomat intiaanit ja métis-kansan jäsenet eri tason hallitusten riitojen välikappaleina

Professori Rauna Kuokkanen kertoo, että Kanadan statuksettomat intiaanit ja métis-ihmiset ovat joutuneet eri tason hallitusten – liittovaltion ja provinssien – riitojen ja pelien välikappaleiksi.

– Näiden julkisten palveluiden suhteen Suomen saamelaiset, yksittäisinä ihmisinä, ovat aina olleet samalla tasolla ja saman valtion toimivallan alaisina kuin kaikki muutkin Suomessa, Kuokkanen sanoo.

Saamen lippu
Yle

– Ainoa mitä on määritelty saamelaisten suhteen Suomen laeissa on se, kuka saa äänestää Saamelaiskäräjien vaaleissa. Se on vain äänestysoikeus, ei laki joka luokittelee "statussaamelaiset" jonkin palvelun tai muiden oikeuksien suhteen, Kuokkanen sanoo.

"Tärkeä päätös alkuperäiskansanaisille"

Professori Rauna Kuokkanen lisää, että Kanadan korkeimman oikeuden päätös on tärkeä alkuperäiskansanaisille.

– Intiaanilain tuloksena montakymmentä tuhatta alkuperäiskansoihin kuuluvaa naista luokiteltiin statuksettomiksi intiaaneiksi, koska he olivat menneet naimisiin miesten kanssa, jotka eivät olleet intiaaneja. Miehet eivät ole samalla tavalla menettäneet statustaan. Tilanne on puolittain korjattu valtion intiaanilaissa 1985. Silti alkuperäiskansanaiset ovat joutuneet kärsimään välivallasta, köyhyydestä sekä kulttuurin ja identiteetin menettämisestä. Alkuperäiskansanaisten erottaminen on johtanut siihen, että todellisuudessa osa naisista on näkymättömissä eikä heidän elämäntilannettaan ole tarkasti dokumentoitu, Kuokkanen arvioi.