1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sápmi

Lapintie ei ruvennut tuomariksi Inarin saamelaiskeskustelussa – Koko tilaisuus katsottavissa internetissä

Perustuslakivaliokunta oli tullut Inariin kuulemaan näkemyksiä kansainvälisistä sopimuksista, mutta sai yleisotilaisuudessa kuunnella monta tuntia väittelyä siitä kuka on saamelainen. Puheenjohtaja Annika Lapintie (vas) sanoi loppupuheenvuorossaan, ettei aio ryhtyä tuomariksi asiassa. Koko tilaisuus on nyt katsottavissa internetissä.

Kuva: Pirita Näkkäläjärvi / Yle
Tekijät

Eduskunnan perustuslakivaliokunta vieraili Inarissa saamelaisasioiden tiimoilta 26.4.2016.

Yle Sápmi lähetti tilaisuuden suorana lähetyksenä internetissä ja nyt tallenne on julkaistu myös internetissä. Julkaiseminen viivästyi teknisten syiden vuoksi.

Lapintie: Hyvä tavata ihmisiä heidän omassa ympäristössään

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mielestä heidän oli parempi matkustaa Inariin tapaamaan ihmisiä, kuin odottaa ihmisten tulevan Helsinkiin. Perustuslakivaliokunta on valiokunta, joka käsittelee kaikkia saamelaisasioita.

– Tämä antoi kyllä lisätukea. Aina kun tapaa ihmiset omassa ympäristössään, niin sekin on hyvä, sanoi puheenjohtajan Annika Lapintie (vas).

Annika Lapintie ja Pekka Aikio Yle Sámi jearahallamis / Yle Sápmin haastattelussa 26.4.2016 Kuva: Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Kokenut saamelaispoliitikko Pekka Aikio ihmetteli vähän sitä miksi valiokunta oli juuri nyt tullut Inariin, kun uusi eduskunta on työskennellyt vasta vuoden.

– Minulle tuli mieleen, että olisiko tämä vähän niin kuin anteeksipyyntö, kun viime vaalikauden lopussa oli sellainen myrsky saamelaisasioissa, Suomen porosaamelaiset -yhdistyksen puolesta tilaisuudessa puhunut Aikio sanoo.

"Minua lyötiin veitsellä käsivarteen"

Perustuslakivaliokunnan matkan teemana olivat erityisesti pohjoismainen saamelaissopimus ja alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimus, jotka ovat kummatkin vireillä.

Valiokunta oli pyytäneet yleisötilaisuuteen ennakkoon puheenvuoroja aiheesta. Keskustelu kuitenkin pyöri koko ajan kiistassa saamelaisuudesta.

– Saamelaiskäräjien nykyinen toiminta on keskittynyt jo pitkään siihen, että osa saamelaisväestöstä suljetaan kokonaan alkuperäiskansoja vaaleilla valittavan toimielimen ulkopuolelle siten, että kaikki saamelaiset eivät saa äänioikeutta, sanoi Inarinsaamelaiset-yhdistyksen puheenjohtaja Anu Avaskari alustuksessaan.

Kuva: Vesa Toppari / Yle

– Tarvitseeko suomalaisnuoren esimerkiksi miettiä jatkuvasti oman kielensä ja kulttuurinsa tulevaisuutta. Oman kansan perusoikeuksien toteutumista, sitä onko mahdollista ja kannattaako oman perheen ja suvun elinkeinoa jatkaa. Tällaisia asioita me saamelaisnuoret mietimme illanvietoissamme, sanoi Suomen saamelaisnuoret -yhdistyksen hallituksen jäsen Laura Niittyvuopio Inarista alustuksessaan.

– Olen ottanut kantaa näihin asioihin. Olen kertonut, miten tämä politiikka vaikuttaa asioihin. Tuorein tapaus on se, että minua lyötiin viime talvena veitsellä käsivarteen. Minun sanottiin olevan riidankylväjä ja saamelaisvastainen, sanoi Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset -yhdistyksen varapuheenjohtaja Tuomas Keskitalo Enontekiöltä alustuksessaan.

– Asioista saa olla eri mieltä, joka kuitenkaan ei saa kohdistua samaan heimoon kuuluviin tai heidän viestintään, sanoi Inarinsaamelaiset-yhdistykseen kuuluva Ritva Hirvelä Ivalosta.

– Utsjoen kunnassa olin itse noissa kunnan luottamustehtävissä ei ole ketään evätty pois saamelaisrekisteristä, sanoi Hans Niittyvuopio Karigasniemeltä.

– Nyt kun on alettu puhua vihapuheesta, tulen vihaiseksi siitä, että valehtelemalla tehdään itselle identiteetti. Sanon sitä identiteettivarkaudeksi. En enää näin 66-vuotiaana usko muuttavani käsitystäni heistä, joita olen tottunut pitämään lantalaisina, sanoi Juhani Länsman Inarista.

Monen tunnin keskustelu

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuunteli kärsivällisesti lähes kolmen tunnin keskustelun.

Kuva: Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Puheenjohtaja Annika Lapintie sanoi loppupuheenvuorossaan, ettei aio ryhtyä tuomariksi asiassa.

– Asia ei varmasti ole teidänkään puheittenne jälkeen yhtään sen yksinkertaisempi. On ikävää, että ihmiset ovat eri mieltä keskenään ja ilmaisevat sen terävästi. En pysty valitettavasti olemaan tämän enempää riidanratkaisijana, Lapintie sanoi.

"Pohjoismainen saamelaissopimus on todella tärkeä sopimus"

Ennen avointa yleisötilaisuutta perustuslakivaliokunta tapasi suljettujen ovien takana Saamelaiskäräjät.

Kuva: Liisa Holmberg

Siellä tärkeimmäksi aiheeksi nousi pohjoismainen saamelaissopimus, jonka neuvotteluita Suomi vetää, tavoitteenaan valmiiksi neuvoteltu sopimus saamelaisten 100-vuotisjuhlavuonna 2017.

– Sopimuksen neuvottelut ovat vielä kesken, joten nyt täytyy kertoa sen tärkeydestä ja siitä kuin se helpottaisi saamelaisten yhteistyötä yli rajojen. Nyt perustuslakivaliokunnan jäsenet pääsivät todistamaan, että tämä on todella tärkeä sopimus, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

"Jos ILO 169 hyväksytään niin metsähallituslaki jouduttaneen avaamaan"

Yle Sápmin haastattelussa Annika Lapintie nosti esille pohjoismaisen saamelaissopimuksen jopa työkaluna vellovaan saamelaiskeskusteluun.

– Tämä pohjoismaiden välinen saamelaissopimus vaikuttaisi siltä, että jos se etenisi, niin uskon että siitä varmaan voisi saada hyvääkin tukea näiden ongelmien ratkaisemiseksi, Lapintie sanoi.

Myös ILO 169 -sopimus on edelleen vireillä eduskunnassa. ILO-sopimuksella saattaa olla vaikutuksia jopa tuoreeseen metsähallituslakiin.

– Ainakin monet meidän asiantuntijoista totesivat, että jos – jos ja kun – tämä ILO 169 hyväksytään, niin se tulee todennäköisesti aiheuttamaan, että myös tämä suhteellisen tuore metsähallituslaki joudutaan sitten uudelleen avaamaan, Lapintie arvioi Inarissa.

Yle Sápmi lähetti yleisötilaisuuden suorana lähetyksenä verkossa. Tilaisuus on katsottavissa Vimeo-palvelussa kahdessa osassa.

1/2: Vuođđoláhkaváljagoddi Anáris cuoŋománus 2016 / Perustuslakivaliokunta Inarissa huhtikuussa 2016 (siirryt toiseen palveluun)

2/2: Vuođđoláhkaváljagoddi Anáris cuoŋománus 2016 / Perustuslakivaliokunta Inarissa huhtikuussa 2016 (siirryt toiseen palveluun)