Tutkija: Suomen varautuminen terrorismiin ei ole muiden länsimaiden tasolla

Poliitikot ovat yllättävän vähän kiinnostuneita terrorismin torjuntaan liittyvistä kysymyksistä, ihmettelee tutkija Leena Malkki. Perussuomalaiset ovat ainoina pitäneet asiaa esillä.

Aamu-tv
Leena Malkki.
Onko Suomi valmistautunut riittävän hyvin terrorismin torjuntaan? Asiaa selvittää terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

Euroopassa on 2000-luvulla tapahtunut useita terroritekoja, ja äskettäin olemme kuulleet varoituksista, joiden mukaan Ruotsiin on helmikuussa tullut Isis-terroristeja. Ylen aamu-tv:ssa torstaina vieraillut terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta ei ole Ruotsin uutisista yllättynyt.

– Tämäntyyppisiä tietoja eurooppalaiset tiedustelupalvelut jatkuvasti tarkastavat, että mistä loppujen lopuksi on kyse. Ruotsissa tiedetään ennenkin olleen ihmisiä, joilla on vahvoja yhteyksiä Irakiin ja Syyrian alueelle. Isosta muutoksesta ei ole kyse, arvioi Malkki.

Malkin mukaan Suomessa varautuminen terrorismiin ei kuitenkaan ole muiden länsimaiden tasolla. Hän painottaa, että missään Euroopan maassa ei tilannetta pysytä kattavasti seuraamaan, mutta Suomessa ollaan kaukana siitä. Samasta asiasta on ilmaissut huolensa myös muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Suomessa ovat terrorismintorjunnan resurssit pienet sekä Suojelupoliisilla että laajemmin väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn suhteen. Poliitikot ovat yllättävän vähän kiinnostuneita asiasta, perussuomalaisia lukuun ottamatta, ihmettelee Malkki.

Myös lainsäädäntö on jälkijunassa. Verkkovalvonnan lisäämisellä tavoitellaan riskien vähentämistä, mutta siinä tasapainotellaan yksityisyyden suojan, perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä.

– Nämä ovat poliittisia kysymyksiä, joista meillä ei ole paljon keskusteltu. Kuinka paljon ollaan valmiita satsaamaan taloudellisia resursseja, tai kuinka paljon joustamaan perusoikeuksista turvallisuuden eteen, erittelee Malkki keskiössä olevia kysymyksiä.

Suomeenkin muotoutunut verkostoja

Supon mukaan Suomessa on noin 300 ihmistä, joilla voi olla yhteyksiä terrorismiin. Näiden riskihenkilöiden toiminta on ollut ulkomaille suuntautunutta, muissa maissa olevien taisteluiden tukemista. Suomeen kohdistuvien iskujen uhasta ei ole ollut merkkejä. Suomessa puolestaan rekrytoidaan taistelijoita ja apua.

Malkin mukaan nyt on kuitenkin merkkejä siitä, että rekrytointi on aktivoitunut.

– Ihmiset kertovat miten heitä on lähestytty asian tiimoilta. Kadulla rekrytoiminen on harvinaisempaa, mutta verkostot ovat yrittäneet vaikuttaa lähipiiriinsä, tarkentaa Malkki.

Suomen tilanteeseen ovat vaikuttaneet aiempaa vahvemmin laajemmat rajoja ylittävät terrorismiaallot ja ilmiöt. Viime aikoina on ollut nähtävissä jihadtyyppistä terrorismia. Vuodesta 2009 lähtien on riskihenkilöiden määrä Suomessa ollut nousussa. Heidän määränsä on suurempi ja yhteydet terrorismiin aiempaa läheisempiä.

– Ennen on kyse ollut yksittäisistä henkilöistä, joilla on verkostoja ulkomaille, nyt Suomessakin on alkanut syntyä verkostoja yhä enemmän, toteaa Malkki.