Väyrystä pilkataan, Kekkoselle lauletaan ja Kaivarissa kuohuu skumppa – tee aikamatka menneisiin vappuihin

Miten pula-aika näkyi vapun juhlinnassa, millaista oli teekkarien vappuhuumori 50-luvulla ja miksi Paavo Väyrynen joutui puolustuskannalle vappupuheessaan 1986? Ylen arkistoista löytyi mehukasta materiaalia vapuista aina 1940-luvulta nykypäivään.

Kotimaa
  • 1946
  • 1951
  • 1966
  • 1979
  • 1986
  • 1990
  • 2000
  • 2007
  • 2010

Vappu ilman tippaleipiä notkuvia pöytiä

1946 Vappua juhlitaan sodanjälkeisissä tunnelmissa. Paastovuosien jäljiltä tarjoilut ovat vaatimattomat, mutta tulevaisuuteen katsotaan toiveikkaina. Sotien jälkeen kommunistien toiminta sallitaan.

Se nostaa vapun poliittisia jännitteitä ja johtaa suuriin vappumarsseihin. Työväen puolueilla SDP:llä ja SKDL:llä on erimielisyyttä, ja ne alkavat marssia erikseen vapusta 1948. Virallinen vapaapäivä vapusta tulee vuonna 1944. (Jos jutun videot eivät näy Uutisvahdissa, avaa nettiselainversio.)

  • 1946
  • 1951
  • 1966
  • 1979
  • 1986
  • 1990
  • 2000
  • 2007
  • 2010

Teekkarien erikoinen autokulkue valtaa Helsingin

1951 Teekkareilla näyttää olleen huumorintajua jo 50-luvulla. Teekkarien vappukulkueessa autojen lavoilla nähdään toinen toistaan erikoisempia viritelmiä, kuten veroruuvi ja Charmi Kuusela.

Vappu kehittyy 1950-luvulta lähtien vähitellen ylioppilaiden ja työväen juhlasta kaiken kansan hilpeäksi karnevaaliksi. Havis Amanda -patsaan lakitus sallitaan 1951. Sitä ennen Manta lakitettiin luvattomasti, joskus jopa mellakoiden.

  • 1946
  • 1951
  • 1966
  • 1979
  • 1986
  • 1990
  • 2000
  • 2007
  • 2010

Työväenpuolueet taas sovussa, Ullanlinnanmäellä raikaa "Rullaati rullaa"

1966 Toisistaan erkaantuneet työväenpuolueet SDP ja SKDL lähentyvät toisiaan ja kutsuvat vappua "hallitusvapuksi". Eduskuntavaalien jälkeen SKDL osallistuu hallitukseen ensimmäistä kertaa sitten 1940-luvun.

Vappupäivän ja vappuaaton suosio vapun juhlahuipentumana on vaihdellut. 60-luvulla Helsingin Kaivopuistoon kokoonnutaan vappupäivänä laulamaan vappulauluja.

  • 1946
  • 1951
  • 1966
  • 1979
  • 1986
  • 1990
  • 2000
  • 2007
  • 2010

Kekkonen kiittelee lauluista ja lippu nostetaan salkoon

1979 Vappu on ensimmäisen kerran virallinen liputuspäivä ja nimetty suomalaisen työn päiväksi. Sota-ajan paastovuosista ei ole tietoakaan Ullanlinnanmäellä, jossa pöydät notkuvat syötävää ja kuplivaa. Ylioppilaskunnan laulajat esiintyvät presidentti Urho Kekkoselle, joka kiittää ja toivottaa hyvää vappua: “Koskaan ei hyvää toivoteta liikaa”.

70-luvulla vasemmiston vappumarssit paisuvat suurimmilleen, kun opiskelijat radikalisoituvat. Myös perinteinen ylioppilasvappu kyseenalaistetaan ja Kaivopuistossa juhlinnan suosio vähenee. Osa ylioppilaista hylkää ylioppilaslakin luokkatunnuksena.

  • 1946
  • 1951
  • 1966
  • 1979
  • 1986
  • 1990
  • 2000
  • 2007
  • 2010

"Väyrynen ei ole Kekkonen"

1986 Vappua juhlivat jo kaikki puolueet, mutta erillään toisistaan ja työväenpuolueet yhä näyttävimmin. Vapun poliittinen sanoma monipuolistuu. Paavo Väyrynen on yllättänyt ilmoittautumalla presidenttikilpaan jo ennen eduskuntavaaleja.

"Väyrynen ei ole Kekkonen", jyrisee SKP:n puheenjohtaja Arvo Aalto. Mahtakohan Aalto arvata, että 30 vuotta myöhemmin Väyrynen esittää Kekkosta kirjoittamassaan näytelmässä ja "kokee olevansa kuin Kekkonen".

  • 1946
  • 1951
  • 1966
  • 1979
  • 1986
  • 1990
  • 2000
  • 2007
  • 2010

Lama on jo ovella ja pojat keräävät tyhjät pullot

1990 Vapun juhlinta näyttää päällisin puolin samalta kuin 2010-luvullakin. Tyhjät panttipullot kelpaavat kerääjille lama-ajan alussa. Kommunismin romahdettua vappumarssit kuihtuvat huomattavasti.

Ullanlinnanmäellä soi säkkipilli ja herkkuja riittää pöydissä, vaikka Suomen talous liukuu kohti jyrkkää alamäkeä. Helsingin työväen soittajat ja ylioppilaskunnan laulajat tervehtivät Koiviston presidenttiparia.

  • 1946
  • 1951
  • 1966
  • 1979
  • 1986
  • 1990
  • 2000
  • 2007
  • 2010

Ay-liikettä kosiskellaan ja vappuyössä tapellaan

2000 Keskustan puheenjohtajaehdokkaat kosiskelevat ay-liikettä, korostavat kolmikannan merkitystä ja moittivat puolueen omaa edellisvuoden eduskuntavaaleissa esittämää työreformia. Kritiikkiä on saanut etenkin ajatus siitä, että työehdoista voitaisiin neuvotella myös paikallisesti työnantajan ja työntekijöiden kesken ilman ammattiliiton edustajia.

Vappuaattona juhlitaan Helsingin keskustassa ja Esplanadin puisto täyttyy humalaisista nuorista. Pahoinpitelyt työllistävät poliisia. Silti vappupäivän piknik Kaivopuistossa vietetään rauhallisissa tunnelmissa, kynttelikköjä viritellen. Tänä vuonna lauluesityksen vastaanottavat presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi.

  • 1946
  • 1951
  • 1966
  • 1979
  • 1986
  • 1990
  • 2000
  • 2007
  • 2010

Vasemmistolla synkkä vappu, kansa vyöryy Kaivopuistoon

2007 Vasemmiston vappuintoa varjostaa kaikkien aikojen huonoin vaalitulos. Ay-liikkeen mielestä uusi porvarihallitus antoi liian helposti periksi työnantajille.

Ullanlinnanmäellä vanha herra arvioi, että muut vapunviettäjät ovat ottaneet komennon teekkareilta. Vapun viihteellisyys raivaa yhä enemmän tilaa poliittisuudelta.

  • 1946
  • 1951
  • 1966
  • 1979
  • 1986
  • 1990
  • 2000
  • 2007
  • 2010

Nyt nautitaan salsasta ja sushista – onko vapussa vielä poliittisuutta?

2010 Hallitukseen palanneet vasemmistopuolueet marssivat rinta kaarella ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaatii ahneuden, itsekkyyden ja markkinavoimien ylivallan vastaista kansanliikettä. Hakaniemen torilla kysytään, onko politiikka kadonnut vapusta?

Juhlijoiden repertuaari on laajentunut salsaan, lasikuitupurjeveneisiin ja sushiin. Moni juhlii vappuna kevään alkua, mikä olikin vappujuhlan alkuperäinen tarkoitus jo keskiajalla. "Pistetään skumpat kylmään!"