Hampaan päällä voi olla jopa 10 kiloa painoa – puhallinsoitto vaatii hampailta paljon

Esimerkiksi hampaiden poistot, kuluminen ja purentamuutokset voivat pistää puhaltajan pasmat sekaisin. Millinkin muutokset saattavat vaikuttaa soittamiseen. Osa puhaltimista laittaa hampaat hyvinkin suuren kuormituksen ja paineen alle.

Kotimaa
YLE / Arttu Horttanainen

Hampaat ovat kovalla koetuksella lähes kaikissa puhaltimissa. Niitä esimerkiksi puristetaan toisiaan vasten tai suukappaletta painetaan hampaita vasten.

– Esimerkiksi vaskisoittajilla on mitattu hampaiden päälle laitettujen anturien avulla, että yksittäisen hampaan päälle saattaa tulla 2–10 kiloa painoa. Jos soitetaan esimerkiksi 4–5 tuntia päivässä, kyllä hammaskalusto on kovemmalla kuormituksella kuin mihin se on alun perin suunniteltu, toteaa käyrätorvensoiton ja pedagogiikan lehtori Erja Joukamo-Ampuja Sibelius-Akatemiasta.

Hänen kokemuksensa mukaan ongelmia soittamiseen aiheuttavat esimerkiksi leukanivelen kuormitus, hampaiden poistot, iän mukanaan tuomat purentamuutokset ja hampaiden kuluminen.

– Millin osatkin vaikuttavat, ja pieni hienosäätö soitossa saattaa olla vähän hakusessa, kertoo 13 vuotta Suomen musiikkilääketieteen yhdistyksen hallituksen jäsenenä ollut Joukamo-Ampuja.

Ongelmat voivat viedä soittotaidon

Muusikkojen liitto korvaa puhaltajille joka toinen vuosi 250 euroa hammashoitokuluista.

Alalla koetaan, että hampaiden kunto on oleellinen osa työkykyä.

Erja Joukamo-Ampuja, Sibelius-Akatemia

– Alalla koetaan, että hampaiden kunto on oleellinen osa työkykyä, Joukamo-Ampuja sanoo.

Hammaslääkäri Juha-Pekka Koskinen on hoitanut paljon sekä amatööri- että ammattipuhaltajien hampaita. Hän allekirjoittaa ajatuksen siitä, että puhaltajan hampaiden tulee olla hyvässä kunnossa.

– Tietysti jo ihan yleisterveyden kannalta niin kuin kaikilla muillakin. Puhaltajilla se on tärkeää myös sen takia, että ääni muodostetaan suuta ja huulia käyttäen, ja hampaat ovat osana siinä, Koskinen sanoo.

Hän tietää tapauksia, joissa hampaisiin liittyvät ongelmat ovat vaikeuttaneet soittamista merkittävästi.

– Jos tehdään laajoja restaurointeja, totutteleminen uuteen hampaistoon ja huuliotteeseen vaati jo ihan oman työnsä, Koskinen sanoo.

Sibelius-Akatemian Joukamo-Ampujan yhdellä kollegalla romahti etuhampaisiin rakennettu silta. Uudelleen rakennettu ei tuntunut enää samalta.

– Hän koki, että oli vaikea saada ääniä syttymään joillakin tietyillä alueilla. Siinä häipyi yhtäkkiä soittotaitoa hampaiden takia, Joukamo-Ampuja harmittelee.