Analyysi: Balteille sopisi Suomen Nato-jäsenyys paremmin kuin hyvin

Suomessa tänään julkistettava Nato-selvitys herättää takuulla suurta kiinnostusta Baltian maissa. Ne näkisivät Suomen mieluusti Natossa, kirjoittaa Ylen Baltian kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.

Yle maailmalla: Riika
Baltian ilmatilan valvontaan osallistuva Britannian ilmavoimien Eurofighter Typhoon -hävittäjä
Britannian ilmavoimien ja Puolan ilmavoimien koneita Ämarin lentotukikohdassa Virossa keväällä 2015.Ahti Kaario / Yle

RiikaHeti vapauduttuaan Neuvostoliiton alaisuudesta 1990-luvun alussa Baltian mailla oli yksi selkeä päämäärä: liittyä kaikkiin länsiliittoihin.

Historian kokemus kolmesta miehityksestä oli näyttänyt selkeän suunnan. Se oli länteen.

Viro. Latvia ja Liettua pääsivätkin Euroopan Unionin ja sotilasliitto Naton jäseniksi vuonna 2004. Nato on ollut ja tulee olemaan alueen turvallisuuden tae. Siinä luotetaan ensisijaisesti Yhdysvaltoihin.

Viro on Naton mallioppilas

Tällä hetkellä Viro on ainoana kolmesta Baltian maasta Naton mittapuun mukaan kympin oppilas. Se on viime vuosina panostanut puolustuskuluihin kaksi prosenttia kansantuotteestaan, mikä on Naton suositus.

Summa ei ole huimaava (451 miljoonaa euroa), mutta se on pienelle maalle suuri panostus. Latvia (368 miljoonaa euroa) ja Liettua (574 miljoonaa euroa) pyrkivät molemmat nostamaan puolustusmenonsa kahteen prosenttiin tulevina vuosina.

Vertailun vuoksi: Suomen puolustusbudjetti on tänä vuonna 1,4 % kansantuotteesta. Rahassa se on noin 2,8 miljardia euroa.

Nyt kolme Baltian maata saisivat kokoon neljästä viiteen maajoukkojen prikaatia. Lisäksi Virossa toimii suojeluskunta ja Latviassa ja Liettuassa kansalliskaartit, jotka ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia paikallispuolustukseen käytettäviä joukkoja.

Baltian maiden ilmatilan valvonnasta huolehtivat niiden omat ilmavalvontatutkat sekä muiden Nato-maiden hävittäjäkoneet. Hävittäjät toimivat Liettuassa ja Virossa olevista lentotukikohdista.

Baltian maat toivovat, että liittolaiset lisäävät asevoimiaan alueella. Tästä haetaan päätöksiä ensi kesän Naton huippukokouksesta Varsovassa.

Bradley-rynnäkköpanssarivaunu
Amerikkalaisia maajoukkoja harjoittelee Baltian maissa jatkuvasti. Yhdysvaltain taisteluajoneuvoja Virossa syksyllä 2014.Ahti Kaario / Yle

Suomen Nato-optiota ei olekaan?

Suomalaiset ovat tottuneet kuulemaan rohkaisuja liittyä Natoon erityisesti Suomenlahden eteläpuolelta. Mitä pohjoisemmaksi tullaan, sitä suurempi on halu saada Suomi sotilasliittoon.

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves sanoi Ylen haastattelussa maaliskuun puolivälissä, että ei ryhdy neuvomaan muita, mutta sanoo kuitenkin yhden asian.

– Moni on Suomesta sanonut minulle, että jos tilanne kärjistyy, Suomi liittyy Natoon. Mutta jos tilanne äityisi niin huonoksi, moni pitäisi Suomen hyväksymistä Natoon liian provosoivana, Ilves sanoi.

Ilves ei pitänyt uskottavana suomalaisten poliitikkojen heiluttamaa yksipuolista Nato-korttia, optiota liittyä sotilasliittoon. Uuden jäsenen sopimus kun pitäisi hyväksyä kaikkien 28 Nato-maan parlamenteissa. Mahdollisuus hakea on tietysti koko ajan olemassa.

Viikko sitten Yhdysvaltain Nato-lähettiläs Douglas Lute sanoi, että Naton ei ole mahdollista laajentua lähitulevaisuudessa. Ilves twiittasi saman tien.

– En tiennyt, että tämä tilanne ilmaantuisi näin äkkiä. Vasta viime kuussa ajattelin, että se olisi vielä kaukana.

Lute saattoi olla tietysti vain realisti. Montenegro lisättäneen Nato-maiden joukkoon kesällä, mutta sen jälkeen laajentumista ei ole odotettavissa.

Suomen ja Ruotsin nykyhallitusten kanta on liittoutumattomuus. Ukraina, Moldova ja Georgia tuskin pääsevät liittymään alue-epäselvyyksien takia, mikä on ollut Venäjän tavoitteena.

Mitä Baltia Suomelta haluaa?

Jos Suomi olisi Natossa, Baltian maat voivat olettaa, että lähellä olevat ilmavoimat tukisivat myös niiden ilmatilaa. Suomi ottaisi ehkä osaa ilmavalvontaan ja konfliktin sattuessa myös taistelutoimiin.

Yhteistyö helpottuisi entisestään. Nato voisi käyttää Suomen maaperää, satamia ja lentokenttiä Baltian puolustamiseen.

Jäsenyydenkin aikana Suomi voi päättää mikä on marssijärjestys. Oman maan puolustaminen tulisi siinäkin tilanteessa kärjessä. Automaattista pakkoa toisen maan turvaksi lähtemisestä ei ole.

Suomi on jo nyt EU:n jäsen ja sopimuksessa on jäsenmaiden välinen auttamisvelvoite. Se voi tietysti olla muutakin kuin sotilaallista apua.

Välillä yksi ilmeinen asia kuitenkin unohtuu. Jos Viro joutuu hyökkäyksen kohteeksi, Suomi saattaa joutua sekaantumaan, oli se Nato-maa tai ei.

On nimittäin Suomen etujen mukaista, että Tallinnassa liehuu Viron lippu, eikä kenenkään muun.