Ehkäisy voi hoitua nykyisin älykännykällä – ainakin jos on huolellinen

Väestöliiton asiantuntijan mielestä kännykkäsovellusta voi käyttää ehkäisyyn, jos raskaaksi tuleminen ei ole katastrofi.

tiede
Ehkäis-aplikaatio kännykän näytöllä.
Naturalcycles

Älykännyköihin on tarjolla yhä useampia terveydenhoitoon – myös ehkäisyyn – liittyviä applikaatioita eli mobiilisovelluksia.

Naturalcyclesin ja Womanlogin kaltaisten ehkäisysovellusten ideana on kännykässä oleva kalenteri, johon merkitään mm. kuukautisten ajankohdat ja päivittäinen ruumiinlämpö. Annettujen tietojen perusteella sovellus kertoo varmojen päivien ajankohdan.

Ruotsissa huomiota on herättänyt sikäläinen Naturalcycles-sovellus, jota on sekä kiitelty että arvosteltu.

Ruotsissa järjestettiin äskettäin tutkimus, johon osallistui kaikkiaan 4 000 Naturalcyclesin käyttäjää. Tutkimusaikana aikana käynnistyi 143 suunnittelematonta raskautta. Niistä kymmenen taustalla oli sovelluksen käyttövirhe.

Tutkijoiden mukaan huolellisesti käytettynä sovellus johtaisi vain 0,5 suunnittelemattomaan raskauteen sadan naisen joukossa vuoden aikana. Ehkäisypillereillä vastaava luku on 0,3 raskautta, joten ero ei ole kummoinenkaan.

Kaikki eivät kuitenkaan kykene sovelluksen vaatimaan huolellisuuteen, jonka takia tutkimuksessa selvitettiin myös tyypillisen käytön antamaa suojaa. Tulos oli, että seitsemän prosenttia Naturalcyclesin käyttäjistä tuli raskaaksi ensimmäisen vuoden aikana.

– Tutkimus osoittaa, että sovelluksen käyttöön motivoituneet pärjäävät sen kanssa, sanoo yksi tutkijoista, Karoliinisen instituutin gynekologian professori Kristina Gemzell-Danielsson Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Ruotsalaistutkimus on julkaistu alan arvovaltaisessaEuropean Journal of Contraception and Reproductive Health Care (siirryt toiseen palveluun)-tiedelehdessä. Sen rahoittamiseen ja kirjoittamiseen osallistuivat myös Naturalcyclesin perustajat.

Miila Halonen.
Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halonen.Yle

Väestöliiton asiantuntija kehottaa varovaisuuteen

Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halosen mukaan tällaisten tutkimusten ongelmana on usein, että mukana ei ole kattavasti erilaisia naisia.

Halonen ei tunne ruotsalaistutkimusta, mutta sanoo, että ehkäisyyn käytettävien kännykkäsovellusten ja ehkäisytietokoneiden tutkimuksissa ei aina ole ollut edustavasti mukana naisia, jotka edustavat koko hedelmällistä ikää noin 13:sta yli 40:een.

Lisäksi naiset ovat yleensä olleet terveitä, hyväkuntoisia ja normaalipainoisia sekä sellaisia, jotka ovat huolellisia ja tarkkoja sovellusten tai tietokoneiden käyttäjiä. Tulokset ovat antaneet todellisuutta edullisemman kuvan tilanteesta.

Halosen mukaan sovellukset vaativat käyttäjältään huomattavaa tarkkuutta sekä säännöllistä kuukautiskiertoa. Naisella ei saa olla sairauksia, jotka vaikuttavat kuukautiskiertoon. Tällaisia ovat esimerkiksi kilpirauhassairaudet, diabetes ja keliakia.

Munasolun irtoamisen ajankohtaa heiluttavat myös esimerkiksi painonvaihtelut, stressi ja sairastelu ylipäätään, hän muistuttaa.

Kannattaako sovelluksiin luottaa?

Asiantuntijalääkäri Halosen mukaan on eittämättä naisia, jotka haluavat käyttää tällaisia sovelluksia ja osaavat olla niiden kanssa tarkkoja.

– Väittäisin kuitenkin, että valtaosa tytöistä ja naisista on skeptisiä ja varovaisia – ihan perustellustikin, hän sanoo.

Halosen mielestä sovelluksia ensijaisena ehkäisykeinona voisi harkitakin, jos raskaus ei ole katastrofi. Teineille ja nuorille aikuisille, jotka eivät vielä halua perheellistyä, hän suosittee kuitenkin kaikkia muita menetelmiä.

Osa naisista kokee kännykkäsovelluksen vaihtoehdoksi hormoneihin perustuville ehkäisyvälineille. Halonen muistuttaa kuitenkin, että hyviä hormonittomiakin ehkäisymenetelmiä on olemassa, esimerkiksi kuparikierukka.

– Jos nuori, ehkä alle parikymppinen, jättää ehkäisyn applikaation varaan, ottaa hän aika ison riskin. Näen siinä vaaran paikan. Aikuiset tuntevat kehoaan ja ovat ehkä vähän eri asia, sanoo Halonen.

Hän arvelee, että kiinnostus ehkäisysovelluksista kumpuaa myös pyrkimyksestä mahdollisimman luonnolliseen elämäntyyliin: halutaan lääkkeettömiä, kehoystävällisiä ehkäisymenetelmiä. Sama ilmiö näkyy myös kiinnostuksessa syömiseen ja harrastuksiin.

– Ehkä kyse on yleisestä elämänfilosofiasta, Halonen arvelee.