Olympiakomitea tehostaa nuorisotoimintaa – maailman huipun tavoittelu alkaa jo yläkoulussa

Olympiakomitea ja urheilun lajiliitot laajentavat yläkouluikäisten aktiiviharrastajien valmentamista. Syksyllä käynnistyvä toimintamalli yhdistää koulunkäynnin ja urheilun kahdeksalla urheiluopistolla järjestettävillä leireillä. Lohjan Kisakalliossa on testattu leiritoimintaa 80 urheilijalupauksen voimin. Suurin osa leirille osallistuneista nuorista on suunnistajia.

urheilu
Suunnistajia lähdössä iltapäivän harjoitusrasteille.
Yle

Kisakallion urheiluopistolla käy kova kuhina kun vajaa sata urheilijalupausta osallistuu Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaan kuuluvalle yläkoululeirille. Noin puolet leirin osallistujista on suunnistajia. Suosio yllätti Suomen Suunnistusliiton valmennuspäällikön Petteri Kähärin.

– Me ei olla lajina aikaisemmin otettu "koppia" tämän ikäisistä nuorista. Nyt lähdettiin leiripilottiin mukaan ja erittäin hyvältä vaikuttaa, Kähäri kommentoi lähettäessään nuoria suunnistajia rasteille. Olli Tiainen saapui leirille Espoosta.

– Halusin tulla kokeilemaan, että minkälaista täällä leirillä on ja kivaa on ollut. Suunnistuksessa parasta on metsässä juokseminen.

Antti Reiman aikoo maailman huipulle suunnistuksessa.
Antti Reiman, Salo: "Suunnistus on tullut minun lajikseni perheen kautta. Tähtään maailmanmestariksi. Suunnistuksessa on parasta se, että suoritus on itsestä kiinni. Kukaan muu ei voi vaikuttaa siihen omaan tulokseen."Yle

Vaikka tavoitteet olisivatkin korkealla, ei lopullista lajivalintaa tarvitse vielä yläkoulussa tehdä.

– Kun tavoitellaan maailman huippua, niin totta kai harjoituksen laatu ja määrä täytyy olla kohdallaan. Yläkouluikäisille suositellaan kuitenkin monipuolista harrastamista. Tällä leirillä on lajiharjoittelun lisäksi yleisvalmennusta ja puhutaan paljon unesta, ravinnosta, palautumisesta ja elämänhallinnasta, Kähäri luettelee.

Myös Olympiakomitean yläkoulutoiminnan koordinaattori Kari Seppänen korostaa monipuolisen harjoittelun ja ennen kaikkea elämänhallinnan merkitystä. Koulunkäyntikään ei saa jäädä urheilun jalkoihin, joten harrastajat ottavat viisi kertaa vuodessa järjestettäville leireille koulutehtävät mukaan.

– Taso on maailmalla niin kova, että halutaan määrättyjä asioita tarjota jo yläkoululaisille. Meillä on hyvä urheiluakatemiaverkosto toisella asteella, mutta se systeemi menee vähän hukkaan, kun joudutaan opettelemaan syömään ja nukkumaan silloin, kun pitäisi jo harjoitella kovaa. Perusvalmiuidet on monella nuorella suoraan sanottuna aika heikolla tasolla yläkoulun jälkeen.

Laura Manni on harrastanut koripalloa kymmenen vuotta.
Laura Manni, Lohja: "Olen harrastanut koripalloa kohta kymmenen vuotta, mutta tavoitteet eivät ole korkealla, koska tämä on minun sivulajini painonnoston rinnalla."Yle

Ketkä leireille sitten pääsevät, on lajiliittojen käsissä. Kukin liitto tekee oman päätöksen siitä, millä opistoilla mitäkin lajia on tarjolla ja minkälaisin pääsyvaatimuksin. Seppänen toivoo, että kaikissa urheiluopistoissa olisi tarjolla lajivalmennuksen lisäksi myös yleisvalmennusryhmä. Pikkuleijonien menestys MM-kisoissa on sekin tulosta uudenlaisesta ajattelusta.

– Kyllähän tämä jääkiekon tekemä työ on hienoa. Siellähän on muutama vuosi sitten tehty uudet linjaukset, että on monipuolista harjoittelua ja keskitytään yksilön kehittämiseen ja toisaalta joukkue toimii joukkueena. Se tuottaa nyt tulosta ja jälki on huikeaa. Osaltaan jääkiekkoakin pystytään tällä leirityksellä tukemaan, mutta valmiuksia maailman huipulle on useassa muussakin lajissa, Seppänen vakuuttaa.