Osa Suomesta ryyppää yhä kuin 1980-luvulla – näin juomatavat vaihtelevat eri puolilla maata

Suomalaisten alkoholinkäytössä on huimia eroja alueittain. Kaikkialla kulutus laskee, mutta kotipaikasta ja kielestäkin riippuu, otetaanko alkoholia yhä liikaa. Panimme maakuntien juomamieltymykset vertailuun.

alkoholijuomat
Alkoholin kulutus 2015 – tuoteryhmät maakunnittain, litraa/15-vuotias.
Juha Rissanen / Yle

Suomalaisten alkoholinkulutuksessa on edelleen hyvin suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi viinan suhteen monet Etelä- ja Länsi-Suomen alueet muistuttavat kulutukseltaan enemmän Ruotsia kuin Pohjois-Suomea.

Vertasimme alkoholin myyntimääriä viime vuodelta eri alueilla 15 vuotta täyttäneiden määrään suhteutettuna. Vertailun perusteella lähes kaikentyyppistä alkoholia myydään eniten Lapissa ja Kainuussa. Ainoastaan viininkulutuksessa Uusimaa on selkeä ykkönen.

Räikeimmät erot alkoholinmyynnissä liittyvät juuri viinaan. Lapissa väkeviä myydään lähes kaksi kertaa niin paljon kuin koko maassa keskimäärin ja yli kolme kertaa enemmän kuin Pohjanmaalla. Kirkkaiden suosioon Lapissa on etsitty syytä muun muassa rajakaupasta ja turismista.

– Kun suomalainen lähtee lomalle, siihen kuuluu myös alkoholin käyttö. Varsinkin tällaisissa sesonkipaikoissa, tiivistää Ylläksen Bar Kaapin baarimikko Kim Saksi.

Mitä Suomi juo? Alkoholin kulutuksen muutos 2010–2015 eri tuoteryhmissä maakunnittain, litraa/15-vuotias.

Lapin ja Kainuun lisäksi alkoholinmyynti kävi viime vuonna muita vilkkaammin Järvi-Suomen alueilla, muun muassa Savossa ja Etelä-Karjalassa. Tässä näkyy mökkien ja rantasaunojen vaikutus: juuri siiderien ja oluiden kauppa vetää noissa maakunnissa hyvin.

Vastaavasti long drink -tuotteiden kulutus on ylivoimaisesti suurinta Lapissa. Baarimikko Kim Saksi selittää ilmiön sillä, että lonkerot yhdistetään hiihtourheiluun.

Muuta maata vähemmän alkoholia käytetään Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Uskonnollisuutta on pidetty yhtenä selittäjänä Pohjanmaan raittiuteen. Ahvenanmaalla taasen näkyy ruotsalaisen alkoholikulttuurin vaikutus: viini on siellä muuta maata tavallisempi juoma, mutta teräviä menee vähän.

Kaikkea rajakauppa ja turistit eivät selitä

Kaikkia alueellisia eroja ei tietenkään voida selittää rajakaupalla tai turistien määrällä. THL:n tilastojen perusteella (siirryt toiseen palveluun) lappilaiset ovat kärkisijoilla myös alkoholia liikaa käyttävien määrässä. Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa liikaa alkoholia käyttäviä on myös enemmän kuin muualla maassa. Niiden maakuntien luvuissa näkyy Viron-tuonnin vaikutus.

Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen professorin Jussi Kauhasen mukaan Suomessa on yhä alueita, joilla alkoholikulttuuri muistuttaa 1980-lukua. Tuolloin viinalla oli vielä valta-asemansa suomalaisten juomisessa. Sen jälkeen väkevien osuus juomista on pienentynyt vähitellen ja viina-Suomi on antanut tietä olut-Suomelle.

Mikkelin läänistä ei tullut yhtään raitista miespuolista vastaajaa.

Tutkimus Alkoholipolitiikka-lehdessä vuonna 1982.

Useimmissa niissä maakunnissa, joissa alkoholia ostetaan paljon, on myös muuttotappiota ja sosiaalista huono-osaisuutta. Kauhanen näkee näiden ilmiöiden välillä selvän yhteyden, mutta syy-seuraussuhteen osoittaminen on vaikeampi tehtävä.

Alueelliset erot alkoholinkäytössä ovat näkyneet tutkimuksissa jo pitkään. Jo 1970-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) todettiin, että pohjoisessa ja idässä juodaan sekä kerralla että vuoden kierrossa enemmän kuin muualla maassa. Kauhasen mukaan Suomi ei ole poikkeus – myös muissa maissa on Pohjanmaansa ja Lappinsa.

Suomenkielisten juominen riskialttiimpaa kuin ruotsinkielisten

On myös asioita, joita alkoholinkulutuksen vertailu maakunnittain ei kerro. Yksi niistä on se, että esimerkiksi alkoholikuolleisuudessa on kaupunginosien välillä suurempia eroja kuin maakuntien välillä.

Toisaalta juomisen määrä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä terveyden näkökulmasta. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa vuonna 2009 selvisi, että samalla alueella asuvien suomenkielisten juomatavat olivat riskialttiimmat kuin ruotsinkielisten. Sen selittivät erilaiset juomatyylit ja sosiaalinen kontrolli, eli kansankielellä kaveriporukka.

– Suomenkieliset joivat humaltuakseen, menettivät muistinsa ja saivat krapulan, Kauhanen kärjistää tutkimuksen havaintoja.

Tutkimuksissa on tullut Kauhasen mukaan esiin myös havainto, että matalammin koulutetuilla alkoholinkäytön haitat keskimäärin nousevat suuremmiksi kuin korkeammin koulutetuilla, vaikka molemmat kuluttaisivat yhtä paljon.

98,2 % oluesta ostetaan muualta kuin Alkosta. 35 % suomalaismiehistä juo liikaa. 24,9 % väkevistä tuodaan ulkomailta. 0,6 % kunnista ei ole anniskeluravintolaa.
Neljä lukua suomalaisten alkoholinkäytöstä.