Nato-arviointiryhmän raportti – viisi kysymystä, joihin halutaan vastauksia

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia arvioinut asiantuntijaryhmä luovuttaa tänään selvityksensä ulkoministeri Timo Soinille. Arviointiryhmä ei tee suositusta Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan, mutta kansalaisten mieliä askarruttaviin kysymyksiin on lupa odottaa vastauksia.

Ulkomaat
NATO
Yle Uutisgrafiikka

Nato-arviointiryhmän raporttia on etukäteen kuvattu esseetyyliin kirjoitetuksi selostavaksi katsaukseksi.

Kyseessä ei ole tasekirja, jossa lueteltaisiin, mitkä seikat puhuvat Nato-jäsenyyden puolesta ja mitkä sitä vastaan.

Arvion tilaaja on ulkoministeriö, mutta Suomen hallitus ei raporttia käsittele.

Työryhmän arviot ovat kuitenkin käytettävissä, kun hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa luonnostellaan. Sen on määrä valmistua juhannukseen mennessä.

1. kysymys: Miten Venäjä reagoisi Suomen Nato-jäsenyyteen?

Maantieteelle emme voi mitään. Suomen rajanaapuri on Venäjä, joka viime aikoina on näyttänyt sotilaallista voimaansa Itä-Ukrainassa ja muuallakin. Suomen Natoon liittymisen myötä itärajastamme tulisi Naton ja Venäjän välinen raja. Miten Venäjä tähän reagoisi, niin sotilaallisesti kuin muutenkin? Virkamiestyönä tehdyissä aiemmissa raporteissa ei isoa kissaa ole uskallettu nostaa pöydälle, onko tällä arviointiryhmällä nyt halu ja kyky tehdä selväsanainen arvio Venäjästä ja sen aikeista?

2. kysymys: Ruotsin kanssa käsi kädessä, vai yksin?

Suomen ja Ruotsin Nato-suhteella on kohtalonyhteys. Tähän saakka molemmat ovat olleet sotilaallisesti liittoutumattomia, nyt Ruotsin porvarilliset puolueet liputtavat avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta. Jos Ruotsi päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä, mitä tekee Suomi? Tehdäänkö Nato-ratkaisu yhdessä, vai onko turvallisuus lopulta kunkin maan oma asia?

3. kysymys: Onko Suomen puolustus uskottava ilman liittoutumista?

Suomen puolustuspolitiikka on perustunut itsenäiseen uskottavaan puolustukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Jäsenyys Euroopan unionissa ja YK:ssa ovat keskeiset yhteistyön muodot. Naton kanssa ollaan rauhankumppaneita, mutta sotilaalliset turvatakuut Nato antaa vain jäsenilleen. Onko Suomen puolustus uskottava nykyjärjestelyillä?

4. kysymys: Mitä maksaisi jäsenyys Natossa?

Nato-jäsenyyden kustannusvaikutuksia arviossa tuskin perusteellisesti arvioidaan. Puolustusministeriö tekee oman puolustuspoliittisen selontekonsa, joka valmistuu ensi syksynä tai mahdollisesti vasta vuoden 2017 keväällä. Ehkä silloin saadaan vastaus tuohon kysymykseen.

5. kysymys: Milloin on oikea aika liittyä Natoon?

On sanottu, että Nato-jäsenyys olisi ollut Suomelle helppo askel 20 vuotta sitten, koska Venäjä oli tuolloin heikkouden tilassa. Entä nyt, kun kansainvälinen tilanne on jännittynyt, ja Venäjä varustautuu vauhdilla? Onko Suomen itselleen varaama Nato-optio oikeasti olemassa? Presidentti Martti Ahtisaarta lainaten: Onko palovakuutus mahdollista ottaa vasta sitten, kun tuli jo kytee nurkan alla?