Keskiaikaisen kartanon ovet auki yleisölle – Laukon historia ja taide esittäytyvät

Vesilahdella sijaitseva Laukon kartano on muuttunut matkailukeskukseksi. 600-vuotiaan kartanon päärakennuksessa esitellään paitsi antiikkia myös nykytaidetta.

kulttuuri
Laukon kartanon sisäänkäynti
Vesilahdella sijaitseva Laukon kartano on muuttunut matkailukeskukseksi. 600-vuotiaan kartanon päärakennuksessa esitellään paitsi antiikkia myös nykytaidetta.

Laukon kartanon edustalla portin hirvipatsaat ottavat vastaan vieraat. Päärakennuksen kuistilta avautuu näkymä laajaan puistoon ja Pyhäjärvelle. 600-vuotias Laukon kartano on muuttunut matkailukeskukseksi, joka avautuu yleisölle kesällä. Kartanon historia aateliston asuinpaikasta matkailukohteeksi on näin tehnyt pitkän kaaren.

Laukon nykyinen emäntä Liisa Lagerstam on avaamassa kotinsa matkailijoille. Hän uskoo, että Suomen tunnetuimpiin kuuluva kartano kiinnostaa kymmeniä tuhansia ihmisiä.

– Päärakennus tulee lähes kokonaisuudessaan nähtäväksi. Päärakennukselle koottu näyttely kertoo isäni Juhani Lagerstamin elämäntyöstä niin ravihevosten parissa kuin myös antiikki- ja taidekeräilijänä.

Haarniska, keihäänkärkiä, nykytaidetta

Laukon päärakennuksen ensimmäisestä kerroksesta löytyvät kartanon monet aarteet. Liisa Lagerstamin mukaan hienoimpiin antiikkiesineisiin kuuluu ruokasalin seinällä roikkuva iso gobeliini.

– Brysselissä 1600-luvulla kudotussa gobeliinissa kuningatar Kleopatra on juuri tekemässä itsemurhaa. Ruhtinastyyliä ja vie takaisin Kurkien ajan Laukkoon. Tummaa pohjoiseurooppalaista renessanssia ja barokkia, jotka olivat isäni lempityylejä.

Arkeologisessa näyttelyssä puolestaan kerrotaan Laukon varhaisvaiheista. Päärakennuksessa on myös haarniska, viikinkiajan keihäänkärkiä ja piilukkoperiaatteella toimivia pistooleja, esittelee historioitsija, filosofian tohtori Liisa Lagerstam.

– Ne ovat Laukon nykyisen päärakennuksen rakennuttajan Rafael Haarlan keräämiä. Haarlahan muistetaan Lapuan liikkeestä ja Tampereelta löytyy Kosken rannalta hänen palatsinsa.

Laukon kartanon omistaja Liisa Lagerstam
Laukon emäntä Liisa LagerstamMauri Tikkamäki / Yle

Yläkerrassa esitellään perheen yksityistä modernin taiteen kokoelmaa. Jokaisella huoneella on oma tyylinsä, kertoo Liisa Lagerstam.

– Huoneisiin on koottu erilaisia historiallisia tyylejä. Esimerkiksi vihreässä huoneessa kerrotaan Elias Lönnrotin Laukosta ja sieltä löytyy Kalevalan historia.

Hevostallin uusi elämä

Suomen pohjoisin keskiaikainen merkkikartano on viime vuosina kokenut muodonmuutoksen. Kolmeakymmentä rakennusta on remontoitu ja alueelle on rakennettu asuntoja.

Tallirakennus on kokenut suurimman uudistuksen. Entinen hevostalli on remontoitu ravintola- ja juhlatilaksi, kertoo Liisa Lagerstam.

– Laukon kuuluisasta kilpatallista, jossa Houston Laukkokin aikanaan asui, on tullut juhlatalli. Vuoden aikana karsinat ovat kadonneet ja tilalle ovat tulleet ravintolakeittiöt, puodit, kahvila ja juhlatilat.

Tallissa avataankin Laukon uusi matkailukeskus, joka kesäsesonkina työllistää runsaat 20 henkilöä.

– Liikkeelle lähdetään suurin odotuksin ja valtaisin toivein. Toivoisin, että tänä kesänä Tampereen seudulla asuvat löytäisivät Laukon.

Esi-isien kauhistus? 

Liisa Lagerstam on itse asunut 1930-luvulla rakennetussa kartanon päärakennuksessa. Kotinsa avaaminen ihmisille herättää ristiriitaisia tunteita.

Laukon kartanon galleria
Laukon galleriaMauri Tikkamäki / Yle

– Onhan se tietysti erilaista. 2000-luvun alkupuolella kylä alkoi tyhjentyä ja täytyi löytää uusi tapa pitää Laukko elävänä ja kunnossa. Kaikeksi onneksi Laukossa on hieno kulttuuriperintö. Odotan innolla, että voimme jakaa Laukon kaikkien kesävieraitten kanssa.

Mielikuvitusleikkinä voisi vaikka pohtia, mitä Laukon kartanon Kurjet ja Haarlat ajattelisivat, jos kuulisivat, että tavallinen rahvas saa töllistellä heidän huoneitaan 2000-luvun Suomessa?.

– Varmasti monet entiset omistajat kauhistuisivat kartanon avaamista yleisölle, mutta nyt eletään 2000 -lukua ja maailma on vähän erilainen. Toivottavasti he ymmärtävät.