Viimeinenkin puutalo häviää rakentamisen tieltä – myös muita maanmerkkejä katoaa Seinäjoen ydinkeskustasta

Jos maan alle rakennettava parkkihalli mitenkään voi nielaista kokonaisen talon, on Seinäjoella käymässä juuri niin. Keskustarakentaminen hajoittanee nimittäin ydinkeskustasta viimeisenkin puutalon. Myös muita keskustan maamerkkejä häviää uudisrakentamisen tieltä.

ilmiöt
Pollarin talo Seinäjoen Vekseliaukion laidalla Keskuskadulla on viimeisiä puutaloja ydinkeskustassa.
Yli sata vuotta sitten Ylistarosta siirretty Pollarin talo on viimeisiä puutaloja Seinäjoen ydinkeskustassa.Elina Niemistö/Yle

Seinäjoen ydinkeskustan ytimessa on Vekseliaukio. Alue, jonka ympäristössä ovat aina sijainneet kaupungin pankit.

Vekseliaukio on tällä hetkellä kovassa muutoksessa. Tulevaisuudessa asfaltin alta löytyy iso autoparkki, eikä maan päälläkään ilme pysy ennallaan. Oma Säästöpankin talo ja Kassatalo – ainakin – ovat häviämässä.

– Se, mitä tapahtuu, on omistajien käsissä, mutta tämänhetkiset luonnokset ovat sellaiset, että sekä vanha Ilkan toimitalo eli niin sanottu Kassatalo että Kalevankadun varressa oleva Oma Säästöpankin talo on ajateltu purettaviksi uudisrakentamisen tieltä, sanoo Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi.

Pollarin talon viimeinen kesä

Seinäjoen keskustaan rakentuu maanalainen pysäköintihalli. Sen rakentamisen valmistelutyöt on jo aloitettu. Tällä viikolla alueella suoritetaan koeporauksia hallin lämmitysvaihtoehtojen selvittämiseksi. Varsinaiset rakennustyöt alkanevat syksyllä, kun Seinäjoen matkailun "superkesä" on saatu alta pois.

– Periaatteellisella tasolla todettiin, että olisi ollutmahdollisuudet aloittaa jo kesällä, mutta haluttiin säästää "superkesä" siltä vaivalta, että olisi ollut superiso monttu keskellä kaupunkia.

Seinäjoen Keskuskadulla sijaitsevaa Pollarin taloa vastapäätä nousee korkeita kerrostaloja.
Seinäjoen Keskuskadulla sijaitsevaa Pollarin taloa vastapäätä nousee korkeita kerrostaloja.Elina Niemistö/Yle

Mahdollista, tai jopa todennäköistä on, että pysäköintihallin rakentamisen myötä aukiolta häipyy myös sen viimeinen puutalo, ns. Pollarin talo.

– Se on haastavalla paikalla tuossa ottaen huomioon, että paikoitushallin ja ympäröivän rakentamisen takia joudutaan avaamaan paikkoja ja rakentamaan kulut, ilmanvaihtolaitteet ja niin edelleen. Se aiheuttaisi paljon haasteita, jos säilytettäisiin, Jussi Aittoniemi toteaa.

Pollarin talossa ovat syntyneet mm. seinäjokelaisille tärkeät kuvataiteilijat Oiva Polari ja Alpo Keturi. Oivan veljen Ossi Polarin mukaan talon olemassaolosta on käyty keskusteluja jo 1970-luvulta lähtien. Nyt taistelu on kääntymässä talon häviöksi. Talon säilyttäminen tai purkaminen pois alueen kokonaiskehittämisen nimissä on vaikea kysymys myös kaupunginarkkitehdille.

– Sen säilyttämiselle pitäisi löytyä vankemmat perusteet kuin vain halu säilyttää se. Ja nevoivat olla haastavia löytää, Aittoniemi sanoo.

Kartta Seinäjoen ydinkeskustassa tapahtuvista muutoksista.
Seinäjoen muuttuvan keskustan maamerkkejä.Olli Koski/Yle

Tutut muodot ja hahmot – vain korkeampia taloja

Vaikka vanhat rakennukset Seinäjoen keskustasta häviävätkin, Aittoniemi vakuuttaa, että lähtökohtaisesti ei tavoitella vanhan purkamista. Tällä hetkellä vaan kaupungin keskustan rakentumisen ja rakentamisen sekä voimassa olevien, aikanaan laadittujen kaavojen suhteen tilanne on sellainen.

– Kyllä suojelun ja suojelulähtökohtien huomioonottaminen on jäänyt aika fragmentaaliseksi. Mitä on vielä jäljellä, niitä pitää yrittää vaalia, mutta ehkä enemmän korttelikokonaisuuksina ja rakennusten hahmoina sekä muotoina, kuin yksittäisinä säilytettävinä rakennuksina.

Työmaata Pollarin talon vieressä Seinäjoella.
Pollarin talo Seinäjoen Vekseliaukiolla uhkaa jäädä pysäköintihallityömaan alle.Elina Niemistö/Yle

Vielä olemassa olevien rakennusten hahmot tulevat vastaan siinä ajattelussa, jota Aittoniemi kuvailee Vekseliaukion tulevan kehittämisen suhteen. Esimerkiksi Oma Säästöpankki on kylki kyljessä viereisen, kulttuurihistoriallisesti merkittävän Vaasan talon kanssa. Rakennuksen purkaminen pitää tapahtua niin, ettei naapuri ota nokkiinsa.

– Suojeluarvot ja näkökulmat pyritään toteuttamaan korttelikohtaisesti sekä huomioimalla uudisrakentamisen arkkitehtuurissa, muodoissa ja korkeudessa se, että siinä liitytään olevaan kaupunkirakentamiseen että pyrkimällä välttämään tilanteita, joissa uudisrakentaminen kovin radikaalisti rikkoisi ja murtaisi totuttua näkymää, Aittoniemi linjaa.

Oma Säästöpankin talo Seinäjoen Vekseliaukiolla.
Oma Säästöpankin talo purettaneen uudisrakentamisen alta.Elina Niemistö/Yle

Kaupunkikeskustan asemakaava mahdollistaa joka tapauksessa nykyistä selvästi korkeamman rakentamisen. Aittoniemen mukaan käynnissä olevissa hankkeissa tavoitellaan tuota maksimia eli kahdeksan-yhdeksän kerroksen korkeutta. Tulevaisuudessa Vekseliaukion näkymä on varsin erilainen nykyisestään.

– Tuossa ei aukeaisi parkkipaikkaa niin kuin nyt, vaan tori, joka olisi kutsuva ja monipuolinen, ja sitä reunustaisi uudempi rakennuskanta. Aikataulu on kiinteistönomistajien tahdosta kiinni viime kädessä. Mutta, jos se tieto, mikä nyt on, pitää paikkansa, niin Keskuskadun varsi ainakin olisi ensi syksynä jo aluillansa.