Panssarilaiva Ilmarisen hautarauha on säilynyt – sukeltajille tutkimukset olivat koskettava kokemus

Utön edustalle 75 vuotta sitten uponnut panssarilaiva Ilmarinen on säilynyt yllättävän hyvässä kunnossa 80 metrin syvyydessä. Seitsemänhenkinen sukellusryhmä dokumentoi hylkyä viime kesänä Merivoimien ja Sotamuseon luvalla.

Kotimaa
Panssarilaiva Ilmarisen keulatykki
Ryhmä siviilisukeltajia Matti Anttilan johdolla teki tutkimussukelluksia panssarilaiva Ilmarisen hylylle kesällä 2015. Kuvissa näkyy ankkuri, keula, keulatykki, avoin pelastusventtiili, tykkitornin avoin ovi ja sivutykki. Kuvaus: Pekka Kumpula.

– Perimmäinen ajatus on kunnioittaa sotiemme veteraaneja, sanoo panssarilaiva Ilmariselle sukeltaneen ryhmän johtaja Matti Anttila.

Vuonna 2015 ryhmä siviilisukeltajia Matti Anttilan johdolla sai Merivoimilta ja Sotamuseolta luvan sukeltaa panssarilaiva Ilmarisen hylylle. Tarkoituksena oli dokumentoida hylyn nykytilaa Merivoimille ja Sotamuseolle.

Sukellusryhmälle sukellukset Ilmarisen hylylle oli koskettava kokemus. Aluksen kohtalo konkretisoitui vasta meren pohjalla.

Lähes satametrinen lippulaiva järeine aseineen makaa pohjassa noin 80 metrin syvyydessä väärinpäin, köli ylöspäin ja keula yläviistossa asennossa.

Sukellus oli haastavaa

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Ilmarisella on vieraillut ihmisiä sukelluslaitteilla, joten etukäteissuunnittelu oli todella tärkeää.

– Sukellus 80 metrin syvyyteen kestää noin kymmenkunta minuuttia. Pohjalla meillä oli aikaa noin 15 minuuttia. Sitten olikin aika valmistautua nousuun, joka kesti noin puolitoista tuntia, Anttila kertoo.

Menee vielä vuosia ennen kuin ruoste aikanaan rikkoo panssarilaivaa.

Pekka Kumpula

Sukellusryhmän dokumentointivastaava Pekka Kumpula sanoo, että hylyn hautarauha on säilynyt ja hylky on säilynyt hyvin.

– Itämeri säilyttää hylyt hyvässä kunnossa. Menee vielä vuosia ennen kuin ruoste aikanaan rikkoo panssarilaivaa.

Sukellusryhmä teki tutkimussukelluksensa kunnioittavasti. He tutkivat alusta vain ulkopuolelta, aluksen sisälle ei ollut tarkoituskaan mennä.

– Missään nimessä emme halunneet mennä hylyn sisälle, koska se ei kuulu meille. Halusimme tietää missä kunnossa hylky on ulkoisesti.

Sukellusryhmä on painottunut sotahylkyjen dokumentointiin. Viime kesän sukelluksen tulokset on luovutettu Merivoimille ja sen alaiselle Sotamuseolle.

Ilmarisen onnettomuudesta 75 vuotta

Suomen lippulaivan, panssarilaiva Ilmarisen, uppoaminen 13.9.1941 oli Suomen pahin yksittäinen onnettomuus henkilömäärältään mitattuna. Miinaan ajanut alus vei mukanaan 80 metrin syvyyteen 271 miestä. 132 miestä pelastui.

Panssarilaiva Ilmarinen oli mukana laivastossa, joka oli suorittamassa Operaatio Nordwindiä, kun sen kyljessä räjähti miina.

Operaation tarkoituksena oli saada puna-armeija uskomaan, että saksalaiset ovat valtaamassa Saarenmaan ja Hiidenmaan. Ilmarinen ja muut alukset osallistuivat tähän valehyökkäykseen.

Syyskuussa Ilmarisen onnettomuudesta tulee kuluneeksi 75 vuotta.

Hylky löydettiin vasta 25 vuotta sitten

Ilmarisen hylky löydettiin vasta vuonna 1990, 50 vuotta onnettomuuden jälkeen. Vuonna 1991 alueella kävi viranomaisten toimesta pienoissukellusvene dokumentoimassa hylkyä. Hylyllä vieraili myös Ilmariselta pelastuneita veteraaneja.

Ajoimme Ilmarisen päälle ja pidimme hiljaisen hetken.

Jarmo Ratinen

Samana vuonna Yle teki Ilmarisesta ja sen uppoamisesta tv-dokumentin.

Dokumentin pani alulle jo eläkkeellä oleva toimittaja Jarmo Ratinen, joka oli mukana pienoissukellusveneen kyydissä. Ratiselle matka hylylle oli todella vaikuttava kokemus.

– Se oli siihen astisen elämäni vaikuttavin kokemus. Ajoimme Ilmarisen päälle ja pidimme hiljaisen hetken. Kun sytytimme lisävalot, näimme missä olimme. Tiesimme, että olimme ensimmäisinä ihmisinä paikalla onnettomuuden jälkeen ja ainoina elävinä.

Ilmarisen muistoa vaalii Merivoimien lisäksi Panssarilaivojen Perinneyhdistys. Ilmarinen tulee säilymään sankarihautana ja muistona.