Norjan tiedustelupalvelu paljasti Inarin ohjuksen salakuuntelulla

Joulukuussa 1985 Suomeen lentänyt Neuvostoliiton ohjus oli kylmän sodan kuuma uutinen. Norjan yleisradion NRK:n toimittajan Bård Wormdalin tuore kirja Spionbasen antaa uutta tietoa Inarinjärveen päätyneen ohjuksen vaiheista. Uutta tietoa myös 1978 Kuolan niemimaalla alasammutun matkustajakoneen vaiheista

Ulkomaat
Inarinjärven jäälle nostetut ohjuksen osat kiinnostivat mediaa
Inarinjärven jäälle nostetut ohjuksen osat kiinnostivat mediaa.Yle

Norjalaisen journalistin Bård Wormdalin uudessa kirjassa kerrotaan kuinka neuvosto-ohjuksen harhautumisesta sai lännessä ensimmäisenä tietää Vesisaaressa oleva Norjan tiedustelupalvelun salakuunteluasema. Asemalla kuunteluvuorossa ollut tiedustelumies kuuli kuinka Kuolan niemimaalla sijaitsevan neuvostotukikohdan virkailija ilmoitti omilleen, että yhteys sukellusveneestä laukaistuun ohjukseen on menetetty.

Wormdalin kirjan lähde on Vesisaaren kuunteluasemalla tapahtuma-aikaan työskennellyt tiedustelumies.

Norjan tiedustelupalvelun signaalitiedusteluasema Vesisaaressa 27.4.2016.
Norjan tiedustelupalvelun signaalitiedusteluasema Vesisaaressa 27.4.2016.Bård Wormdal / NRK

Neuvostolaivastolla oli meneillään sotaharjoitus Barentsinmerellä ja ohjuksen oli määrä osua siellä olevaan maaliin.

Suomessa on tähän asti kerrottu, että tieto ohjuksen harhautumisesta perustui Norjan tutkahavaintoihin. Kuunteluhavainnon ohella Norjan tutkat rekisteröivät ohjuksen lennon Venäjältä Paatsjokilaakson yli Norjan kautta Suomen puolelle. Ohjus syöksyi Inarinjärven jään läpi ja löydettiin vasta viikkojen päästä.

Kirjan mukaan ohjus olisi voitu varustaa myös ydinkärjellä. Suomessa ohjusta on kuvailtu lentäväksi maaliksi, jollaiseksi myös Neuvostoliiton tiedonanto sen kuvasi.

Kirjan mukaan tapaus on hyvä esimerkki sotilastiedustelun hyödyistä kriisien välttämisessä. Kuuntelun ansiosta Norja tiesi, että kyse ei ollut hyökkäyksestä vaan vahingosta. Norjan ulkoministeri Sven Stray pystyi tiedustelun ansiosta nopeasti tiedottamaan julkisuuteen kaiken viittaavan harjoitusohjuksen harhautumiseen.

Korean Airlines KAL 902 pudotettiin Neuvostoliittoon korpijärven jäälle Suomen rajan lähelle 

Inarin ohjusta dramaattisempi on Wormdalin kirjassa kuvaus eteläkorealaisen matkustajakoneen eksymisestä Neuvostoliiton ilmatilaan Kuolan niemimaalla huhtikuussa 1978.

Tuolloin samainen Norjan tiedustelupalvelun Vesisaaren kuunteluasema sai venäläisiä salakuuntelemalla tietää tunnistamattoman lentokoneen lentävän pohjoisesta Barentsinmeren yllä kohti Neuvostoliittoa ja Kuolan niemimaata.

Korean Airlinesin Boeing 707 -lentokone järven jäällä.
Alas ammuttu Korean Airlinesin Boeing 707 -lentokone järven jäällä. Kuva on lentokoneessa olleen matkustajan ottama.AP / Lehtikuva

Neuvostoliitto lähetti tunnistamatonta konetta tunnistamaan Su-15 hävittäjän Kilpjavrin lentotukikohdasta. Suhoin ohjaimissa oli hävittäjälentäjä Aleksander Bosov. Norjalaiset kuulivat kohta Bosovin ilmoittavan tukikohtaansa, että kone on Korean Airlinesin matkustajakone KAL 902.

Korealaiskone ei noudattanut kehotuksia laskeutua, koska sen radio oli ilmeisesti eri taajuudella kuin neuvostoliittolaisten. Kapteeni Bosov tukikohdastaan käskyn ampua kone alas.

Norjan tiedusteluoperaattorit Vesisaaren signaalitiedusteluasemalla kuulivat kuinka Bosov useaan kertaan kieltäytyi ampumisesta. Syynä oli, että Bosov näki lentäessään korealaiskoneen vierellä, että koneen sisällä istui matkustajia. Lopulta tukikohdasta uhattiin Bosovia, että ammu kone tai joudut Siperiaan.

Nyt Bosov totteli käskyä. Vesisaaren kuuntelijat kuulivat hänen ilmoittavan että laukaisu lähti ja lämpöhakuinen ohjus osui matkustajakoneen vasemman puolen ulommaiseen moottoriin.

Osumasta huolimatta KAL 902 teki lopulta onnistuneen pakkolaskun Venäjän puolella järven jäälle Kuusamon korkeudella lähellä Suomen rajaa. Koneessa olleesta 109 ihmisestä kaksi kuoli sirpaleisiin ja 107 säilyi hengissä.

Wormdalin kirjassa kerrotaan kuinka nopeasti Valkoinen talo oli perillä korealaiskoneen vaiheista Kuolan niemimaalla. Presidentti Jimmy Carterin turvallisuusneuvonantaja Zbigniew Brzezinski saattoi pakkolaskun jälkeisenä päivänä kertoa lehdistötilaisuudessa voineensa seurata tapahtumia minuutti minuutilta.

Tapaus osoittaa Wormdalin mukaan, että Yhdysvallat sai suoraan Vuoreijan tutkan ja Vesisaaren kuunteluaseman tiedot korealaiskoneen kohtalosta ilman Norjan viranomaisten kontrollia. Kirjan mukaan NSA ja Norjan Washingtonin suurlähetystö pahoittivat mielensä Brzezinskin avoimuudesta.