Suomen suurimmat rockfestivaalit eivät ole enää rock – räppärit valtasivat lavat 2000-luvulla

Musiikkipiireissä on puhuttu jo pitkään mutu-tuntumalta, että Suomen suurimpien rockfestivaalien ohjelmistoissa rockin osuus on hiipunut. Varsinaista näyttöä ei kuitenkaan ole ollut. Nyt on. Yle Uutiset kävi läpi kolmen suurimman festivaalin kaikki esiintyjät 2000-luvulta. Tulokset kertovat, että rockin määrä festivaaleilla on vähentynyt huomattavasti. Tänä vuonna hip hop -esiintyjiä on jo enemmän kuin rock-bändejä.

kulttuuri
Uutisvideot: Suomen suurimmat rockfestivaalit eivät ole enää rock
Uutisvideot: Suomen suurimmat rockfestivaalit eivät ole enää rock

Kun rap-artisti Cheek kiinnitettiin tänä vuonna Ilosaarirockin esiintyjäksi, festivaalin varttuneempi vakioyleisö älähti ja uhkasi festaria boikotilla. Monen mielestä kaupallinen räppäri ei sovi vaihtoehtoisemmasta tarjonnastaan tunnetun tapahtuman ohjelmistoon.

Cheek kertoo kuitenkin suurimpien festivaalien ohjelmistojen muutoksesta 2000-luvulla. Rap ja hip hop ovat koko ajan suositumpia ja rockille on tilaa yhä vähemmän.

Tämä käy ilmi Yle Uutisten tekemästä tilastosta, jota varten käytiin läpi kolmen suurimman rockfestivaalin, Ilosaarirockin, Provinssin ja Ruisrockin, esiintyjät 2000-luvulta. Yli 3 000 esiintyjää jaettiin musiikkityylien mukaan kahdeksaan eri kategoriaan. Ne ovat rock, pop, punk, reggae, metalli, elektroninen, hip hop ja muut. Jutun lopussa kerrotaan tarkemmin, kuinka data on kerätty.

hip-hop vs rock

Tulokset osoittavat, että rockin osuus rockfestivaaleilla on vähentynyt merkittävästi. Vielä 2000-luvun alussa ohjelmistoissa oli rockia lähes 60 prosenttia, kun sitä on tänä vuonna enää alle 25 prosenttia. Festivaalien tarjontaan on viiden viime vuoden aikana tullut yhä enemmän poppia ja hip hopia. Alkava kesä on ohjelmistoissa käänteen tekevä, sillä hip hop -esiintyjiä on ensimmäistä kertaa enemmän kuin rock-bändejä.

Festivaaleista Ruisrockissa ja Provinssissa rockin lasku ja hip hopin nousu on ollut selkeämpää kuin Ilosaarirockissa. Siellä eri musiikkityylit ovat olleet tasaisemmin edustettuina koko 2000-luvun.

Huomattavaa on myös pop-musiikin tulo festivaaleille 2010-luvulla. Tästä esimerkkinä on Antti Tuisku, joka kelpasi ensimmäistä kertaa rockfestivaaleille vasta viime vuonna. Tänä kesänä hän kiertää kaikki isoimmat tapahtumat.

Ylen keräämä tilasto kertoo myös sen, että Suomi on edelleen vankasti metallimusiikin maa. Kymmenen vuotta sitten ollut metallibuumi ei näy tilastossa erityisenä piikkinä, vaan festareiden ohjelmistossa metallia on mukana vahvasti läpi vuosien.

Myös punk ja elektroninen musiikki ovat soineet joka vuosi tasaisen varmasti omassa marginaalissaan.

Reggae-musiikki sen sijaan koki pienen nousukauden festivaaleilla vuoden 2010 tienoilla. Tuolloin suomalainen reggae nousi suosioon muun muassa Jukka Pojan johdolla.

Festarit peilaavat suosiota

Ylen tekemä tilasto ei tule Ilosaarirockin, Ruisrockin ja Provinssin ohjelmistoista vastaaville suurena yllätyksenä. Kaikki painottavat, että heidän tapahtumissaan tarjonta on aina ollut monipuolista. Ohjelmisto kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mikä milloinkin on suosittua.

– Yleisfestareiden niin kuin Ruisrockin, Provinssin tai Ilosaarirockin ohjelmisto on aina peilannut sitä, mikä 18–30-vuotiasta pääsääntöisesti kyseisenä vuonna kiinnostaa, sanoo Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen.

Tällä hetkellä nuoret kuuntelevat räppiä ja hip hopia, mikä näkyy myös festivaalien tarjonnassa.

– Jos katsoo, minkälainen musiikki listoilla ja medioissa maailmalla näkyy, niin hip hop ja rap ovat nykyisin todella vahvasti läsnä. Se kiinnostaa ihmisiä ja sitä löytyy paljon festareilta ja myös meiltä, sanoo Ruisrockin promoottori Mikko Niemelä.

reggae

Vielä vuosituhannen vaihteessa räppiä ei festareilla juurikaan kuultu. Ilosaarirockin ohjelmapäällikkö Panu Hattunen muistuttaa, että heidän ohjelmistoonsa hip hop ja muu rytmimusiikki tuli aikaisessa vaiheessa.

– Meillä rytmimusiikki tuli vuonna 2003 Rentolavalle. Se ei ole meille mikään tuore juttu.

Mutta voivatko festivaalit enää sanoa olevansa rock? Provinssi pudotti rock-sanan pois nimestään viime vuonna.

– Vaikka luovuimme rock-sanasta, meillä oli enemmän rock-artisteja lavalla kuin viimeisessä Provinssirockissa. Ei se niin yksiselitteistä ole. Toisaalta Provinssissa on nähty paljon muuta kuin rockia jo yli 25 vuotta sitten. Esimerkiksi rap-kokoonpano Public Enemy esiintyi Seinäjoella vuonna 1992, sanoo Provinssin Sami Rumpunen.

Ruisrock ja Ilosaarirock eivät aio nimiään muuttaa, vaikka ohjelmisto on muuttunut.

– Uskallan edelleen puhua rockfestivaalista. Mielestäni rockfestivaali on enemmän kuin pelkkää musiikkia. Se on kaikki se, mikä siellä tapahtuu ja mitä ihmiset yhdessä kokevat, sanoo Ruisrockin Mikko Niemelä.

Miten rock määritellään?

Muusikot eivät yleensä pidä siitä, että heidän musiikkiaan lokeroidaan johonkin genreen. Myös haastattelemamme festivaalijohtajat kavahtavat artistien musiikkityylien jaottelua. Se on vaikeaa varsinkin nykypäivänä, kun musiikissa sekoitetaan eri tyylilajeja.

Tätä tilastoa varten jaottelu eri genreihin tehtiin, sillä halusimme nähdä festivaalien ohjelmiston kehittymisen laajemmasta näkökulmasta.

Festivaalien johtajat määrittelevät rockin kukin tavallaan.

– Mielestäni rock tarkottaa sanana ihan eri asiaa, mitä se tarkoitti 90-luvun alussa. Minulle se tarkoitti silloin kaikkea siistiä populaarikulttuurin saralla, nykyisin se on kuulijan korvassa genre muiden joukossa, sanoo Provinssin Sami Rumpunen.

– Kun Ruisrock perustettiin vuonna -70, tapahtuman nimi oli rock- ja popfestivaali. Pop oli jo silloin isossa roolissa. Mikä on sitten popin ja rockin ero? Onko pop purkkaa ja rock jytää? kysyy Ruisrockin Mikko Niemelä.

rock vs pop

Musiikkityyleistä voi vääntää kättä loputtomiin. Ilosaarirockin Panu Hattunen kiteyttää sen, mistä festivaaleissa on lopulta kyse.

– Musiikista ei pidä olla mustasukkainen, että toinen musiikki olisi parempaa kuin toinen. Kyllä kaikki mahtuu mukaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Voit vertailla tyylilajien jakaumaa valitsemalla "Kaikki" tai tutkia vain yksittäistä festivaalia. Klikkaamalla tyylilajien nimiä voit poistaa ja lisätä genrejä kuvaajasta.

Näin data kerättiin

Esiintyjälistat kerättiin pääasiassa tapahtumien internetsivuilta ja niiden arkistoiduilta versioilta. Ruisrockin vuoden 2000 esiintyjät saatiin Sibelius-museolta. Festivaaleilta pyydettiin ensin tuloksetta listaa esiintyjistä vuosilta 2000-2015. Vuoden 2016 esiintyjistä mukana ovat 26.4. mennettä varmistuneet artisti.

Esiintyjälistaa kerätessä huomioitiin peruuntuneet esiintyjät ja mahdolliset korvaavat esiintyjät.

Data-aineistosta rajattiin pois esiintymiset, joihin kävijän on pitänyt ostaa erillinen lippu.

Jos sama yhtye tai artisti oli esiintynyt tapahtumassa samana vuonna useammin kuin kerran, artistin on laskettu esiintyneen tapahtumassa kerran.

Esiintyjien tyylilaji haettiin The Echo Nest -yrityksen tietokannasta. Tietokannan tarjoamat tyylilajit käytiin läpi ja tarpeen vaatiessa korjattiin. Tämän jälkeen esiintyjät ryhmiteltiin kahdeksaan tyylilajiin.