Merikaapelihanketta selvittävä Lipponen kannattaa yhä myös Jäämeren rataa

Koillisväylää pitkin Aasiasta Suomen kautta Eurooppaan kulkeva tietoliikennekaapeli toisi liikenneministeriön mukaan Suomeen datakeskuksia ja verkkokauppoja. Löytyykö poliittisesti epävakaana aikana halua hankkeeseen, jossa Venäjän mukanaolo on välttämätöntä, sitä entinen pääministeri Paavo Lipponen nyt selvittää.

Sápmi
Koillisväylä
Koillisväylä kulkee Venäjän pohjoispuolitse Tyynelle merelle.AP Graphics Bank

Venäjällä yksityiset sijoittajat puuhasivat jo vuosia sitten tietoliikennekaapelia Murmanskista Vladivostokiin. Suomen liikenneministeriössä visioitiin vuonna 2013, että Suomen kaapeliverkko liitettäisiin venäläiskaapeliin Murmanskissa. ROTACS-hanke kuivui kasaan, mutta miksi, sitä ei ministeriössä tiedetä.

Tällä viikolla liikenneministeri Anne Berner nimitti entisen pääministerin Paavo Lipposen sekä FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon selvittämään kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä kaapelihankkeen käynnistämiseksi. Liikenneministeriön ylijohtaja Mikael Nyberg sanoo, että nyt selvitetään, onko yhteys muidenkin kuin Suomen mielestä tulevaisuuden kannalta välttämätön.

– Nyt yhteys menee Siperian läpi ja eteläinen reitti menee Suezin kautta. Voisi ajatella, että uusi merikaapeli olisi nopea ja luotettava yhteys. Silloin kun kauppaa tehdään, niin jossain kohtaa millisekunneillakin on merkitystä.

Nyberg uskoo, että jos Suomi olisi ensimmäinen maa, johon kaapeli Jäämerestä nousisi, tiedonsiirron viiveet tarkkaan mittaavat datakeskukset ja verkkokaupat kiinnostuisivat Suomesta entistä enemmän. Irlannille on Nybergin mukaan käynyt juuri näin.

Venäjän ja Yhdysvaltain mukanaolo vaaditaan

Selvitystyöhön nimitetty Paavo Lipponen ei ota kantaa, onko ajatuksissa parin vuoden takainen visio Suomen kaapeliverkon liittämisestä venäläiskaapeliin Murmanskissa.

– En voi kommentoida mitään yksittäistä hanketta. Meidän tehtävänä on kartoittaa koko kenttä, olemassa olevat ja suunnitellut hankkeet.

Yhteyttä otetaan ”lähinnä julkisiin tahoihin”, mutta satoja miljoonia euroja maksavan hankkeen rahoitusmahdollisuuksiakin hahmotellaan. Entä onko maailmanpoliittinen tilanne nyt otollinen hankkeelle, johon tarvitaan niin Venäjä, Kiina, Yhdysvallat kuin lukuisat EU-maatkin ?

– Tämä on juuri niitä kysymyksiä, joita on tarkoitus selvittää.

Amerikkalaismedia on raportoinut venäläisten sukellusveneiden liikkeistä tietoliikennekaapeleiden lähellä. Voisiko Venäjä jossain tilanteessa katkaista vedenalaiset tietoliikenneyhteydet, tätä mietitään.

– Minulta on turha tällaisia kysyä, Lipponen tyytyy toteamaan.

Jäämeren rata kiinnostaa yhä

Lipponen sanoo, että hankkeesta olisi hyötyä monelle maalle ja kaikille niille alueille, jotka kaapelin linjalle osuvat. Tietoliikennekaapeliselvityksellä on kiire, koska Suomen ja Saksan välinen tietoliikennekaapeli on jo testikäytössä. Lapin kannalta myös ratayhteys Jäämerelle on Lipposen mielestä yhä tärkeä.

– Kaapelihanke on sellainen, joka on joka tapauksessa osaltaan toteutumassa, kun kaapeli vedetään Saksasta Suomeen eli kysymys on siitä, miten jatketaan. Ratahanke on kustannuksiltaan paljon suurempi ja vasta tulossa selvitysvaiheeseen.

Pidättekö ratahanketta yhä tärkeänä ?

– Kyllä siihen on osoitettu mielenkiintoa ja joka tapauksessa Suomen täytyy saada nykyistä parempi yhteys Atlantille ja mielellään myöskin Jäämerelle, siellä liikenne kehitttyy.