Koe uusi yle.fi

Työterveyslaitoksen professori: Vähintään 25 miljardin vuosittaiset kustannukset työpahoinvoinnista

Pahoinvointi näkyy työpaikoilla sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja sitoutumattomuutena. Emeritusprofessori Guy Ahosen mukaan Suomessa ei asiaa vielä ymmärretä, vaan maassa kukoistaa huono henkilöstöjohtaminen.

Kotimaa
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy AhonenYLE

Työterveyslaitoksen emeritusprofessorin Guy Ahosen mukaan Suomella on vakava, laaja ja erittäin kallis ongelma: työpahoinvointi. Se maksaa Ahosen laskelmien mukaan vähintään 25 miljardia euroa vuodessa.

– Onhan työpahoinvointi iso ongelma, jos yksi sen ilmenemismuoto on se, että parikymmentätuhatta ihmistä joutuu jäämään työkyvyttömyysseläkkeelle keskimäärin 51–52-vuotiaana. Sen takia menetetään 250 000–260 000 työvuotta joka vuosi, Ahonen summaa.

Kun pieni osa (tiedosta) saadaan hyödynnettyä, niin sillä jo parannetaan Suomen elinkeinoelämää.

– Olemme kollegoiden kanssa myös laskeneet, että puutteellisen johtamisen ja työhyvinvoinnin takia menetetään noin parikymmentä prosenttia työn tuottavuudesta.

Ahosta on kritisoitu laskelmista, sillä työpahoinvointia on mahdotonta kitkeä kokonaan.

– En sitä väitäkään, mutta kun pieni osa (tiedosta) saadaan hyödynnettyä, niin sillä jo parannetaan Suomen elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa valtavasti.

Sairauspoissaoloja ja sitoutumattomuutta

Pahoinvointi näkyy työpaikoilla muun muassa sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja sitoutumattomuutena. Ahosen mielestä Suomessa ei asiaa vielä ymmärretä, vaan maassa kukoistaa huono henkilöstöjohtaminen.

Meidän on syytä päivittää näkemystämme työstä.

– Nostaisin syyksi perinteisten yritysten johdon raportointijärjestelmän, joissa kirjanpito ja tilinpäätösjärjestelmä ovat numero yksi. Henkilöstö näkyy vain lukuina. Työhyvinvoinnin hallinta edellyttäisi laajempaa seurantajärjestelmää.

Toinen syy, miksi työhyvinvointiin ei kiinnitetä yrityksissä riittävästi huomiota, on niin sanottu ydintoiminta-ajattelu.

– On modernia ajatella, että yrityksen pitää keskittyä vaan siihen omaan ydintoimintaan ja loput asiat on pidettävä näkökentän ulkopuolella.

Hallitus saa pyyhkeitä

Ahonen uskoo, että hänen ajatuksensa sotivat perinteisiä työelämän käsityksiä vastaan. Edelleen mielletään yleisesti, että työpaikoille ei tulla viihtymään, vaan tekemään pelkästään töitä.

– Meidän on syytä päivittää näkemystämme työstä. Tulos on parempaa, jos ihminen kokee työnsä mielekkääksi ja tärkeäksi osaksi omaa elämää.

Myös nykyinen hallitus saa emeritusprofessorilta pyyhkeitä. Säästöt ja leikkaukset huolestuttavat, eikä työhyvinvoinnin mahdollisuutta ei ole professorin harmiksi hyödynnetty lainkaan.

– Useimmat niistä toimista, joita on toteutettu ja suunniteltu nimenomaan aiheuttavat lisäpahoinvointia ja lisäävät sitä laskua, jota vuosittain maksetaan.

Guy Ahonen korostaa, että on oikeasti olemassa todellisia keinoja parantaa työhyvinvointia. Ahonen on tutkinut tutkijakollegansa Ossi Auran kanssa viime vuosina kahtatuhatta suomalaista yritystä. Tulokset puhuvat puolestaan: Kun yritys on satsannut kunnolla työhyvinvointiin, niin se tuottaa myös euroja paremmin.

– Kehittämällä esimiestyötä ja sitä kautta henkilöstön ominaisuuksia, saadaan aikaan yrityksen tulosta.