Työväen ote Vapusta lipsunut – porvarit ovat samalla apajalla

Vappu on karnevalisoitunut. Ennen siihen suhtauduttiin vakavammin, sanoo Kemijärven työväenjärjestöjen puheenjohtaja Juha Pikkarainen. Porvaripuolueet ovat tulleet samalle apajalle.

vappu
Vappu, Punaliput, Ari Järvelä, Juha Pikkarainen, Kemijärvi
Punaliput heiluvat Kemijärven työväentalon portailla. Tuntumaa Vappuun ottavat Kemijärven työväenjärjestöjen puheenjohtaja Juha Pikkarainen (oik.) ja tökärin talonmies Ari Järvelä.Esko Puikko / Yle

Juha Pikkarainen (vas) tuntee Kemijärven työväentalon kuin omat housuntaskunsa. Se on monien muistojen paikka. Ja yhä toimiva talo. Niin on Pikkarainenkin vielä monessa mukana - tunnettu lappilainen, Kemijärven kaupunginvaltuutettu ja Vasemmistoliiton luottomies.

Kun tulee puhetta vanhoista työväen vapuista ja vappukulkueista, niin Juha opastaa tökärin pikarakennukseen. Hän avaa oven ja kokonainen pieni varastollinen muistoja tulvahtaa silmiemme eteen.

Kymmenet pölyyntyneet banderollit

Siellä varastossa niitä on: kymmenittäin vanhoja banderolleja; pölyisiä, mutta hyväkuntoisia. Vihreällä ja punaisella pohjalla vilistelee keltaisia iskulauseita.

Kemijärven työväenyhdistyksen lippuja
Kymmenet Kemijärven työväenyhdistysten liput muistuttavat ajoista, jolloin Vapulla oli se alkuperäinen poliittinen merkityksensä.Esko Puikko / Yle

– Muistan elävästi, kun näitä rakenneltiin. Jo kuukausia ennen Vappua kokoonnuimme näitä näpräilemään, Juha Pikkarainen pohtii.

Kun silmäilemme julisteiden tekstejä, niin monet niistä sopivat tähänkin päivään, neljänkymmenen vuoden jälkeen - kuin mikään ei olisi muuttunut.

Mutta onpa kuitenkin.

Kapitalismia ja suurpääomaa vastaan

– Kapitalismia ja suurpääomaa - riistopolitiikkaa - vastaanhan me taistelimme ja halusimme tasapuolisemmin ihmisiin suhtautuvaa yhteiskuntaa. Sitä haluamme toki vieläkin, mutta eri konsteilla, Pikkarainen tähdentää.

– Niin... ja Neuvostoliitto oli ihanteemme ja Yhdysvaltojen pyrkimykset me tuomitsimme.

Kemijärven työväenjärjestöjen puheenjohtaja Juha Pikkarainen (takana) ja työväentalon talonmies Ari Järvelä
Liput järjestykseen. Kemijärven työväenjärjestöjen puheenjohtaja Juha Pikkarainen (takana) ja työväentalon talonmies Ari Järvelä viikasivat vanhat liput ja nostivat historian hyllylle. Esko Puikko / Yle

Juha Pikkarainen muistelee kaiholla aikoja, jolloin Kemijärvelläkin toistatuhatta kommunistia ja kansandemokraattia, SKP:n ja Skdl:n jäsentä marssi vappukulkueessa. Se oli myös melkoinen punalippujen meri, kun nelisenkymmentä työväenyhdistystä heilutteli tunnuksiaan.

– Viimeisessä kulkueessa meitä taisi olla enää vain sata. Ja siihen sen lopetimmekin. Mutta vappujuhlia olemme toki jatkaneet ja juhlimme taas Vapun päivänä, Taivaantiulien aukiolla puoliltapäivin.

Eivätkä ole vasemmistoliittolaiset aukiolla yksin juhlaa järjestämässä. Keskustalla on heti perään siellä oma vappujuhlansa.

Mikä hiivutti punaisen vappuperinteen?

Juha Pikkaraisen mukaan työväen Vappu alkoi Kemijärvellä muuttaa muotoaan, kun väki väheni ja muutti Ruotsiin.

– Sinne lähti suuri osa jäsenistöstämme. Kemijärven väkiluku hupeni nopeasti 16.000:sta 12.000:een ja on senkin jälkeen jatkanut vähenemistään. Ihmisissä on toiminnan vireys.

Pikkarainen sanoo, että toisaalta myös poliittinen aktiivisuus muutenkin laimeni. Enää ei aatteen liekki roihunnut yhtä railakkaasti kuin ennen.

Viimeisimpänä Kemijärvellä paperiväki piti yllä työväen aatetta, mutta sellutehtaalle kävi kuten kävi. Juha Pikkarainenkin oli tehtaan työläinen.