Neuvostovappuna Moskova marssi ruodussa – mutta juhli myös iloisesti kaduilla

Mahtipontisten paraatien jälkeen moskovalaiset riehaantuivat kaduille "guljailemaan", muistelee Ylen pitkäaikainen Moskovan-kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä. Hän pääsi seuraamaan vappumarsseja paraatipaikalle lähelle neuvostojohtajia.   

Ulkomaat
Vappuparaati Moskovassa vuonna 1977.
Video vapun vietosta Moskovassa vuonna 1980.

Mieleeni on jäänyt vaikuttava luku: yhdessä Punaisen torin marssijaruodussa oli 72 ihmistä!

Olin päässyt vuonna 1977 seuraamaan parituntista ihmisvyöryä vielä melko harvalukuisen kirjeenvaihtajajoukon ja diplomaattikunnan kanssa. Meidät oli sijoitettu Leninin mausoleumin viereisille kunniakorokkeille.

Mausoleumin katolle päästettiin neuvostojohdon lisäksi yleensä vain yksi ulkomainen vieras.

Vuonna 1977 oli vuorossa Vietnamin puolustusministeri Vo Nguen Giap. Saigonin tasan kahden vuoden takainen valtaaminen oli riittävä syy huomion osoitukseen.

Tuona vappuna neljännesmiljoonan moskovalaisen ohimarssin otti vastaan viimeistä kertaa kokonaisuudessaan maan johtotroikka: Leonid Brezhnev, Aleksei Kosygin ja Nikolai Podgornyi.

Vajaa kuukausi myöhemmin Podgornyi erotettiin johtotehtävistään sekä puolueessa että valtiokoneistossa.

Kyseessä oli ensimmäinen juttuni Moskovan vapusta, ja siteerasin siinä yhtä pisintä iskulausetta:

"Veljelliset terveiset kapitalististen maiden työväenluokalle, joka taistelee uhrautuvasti riistoa ja monopolien väkivaltaa vastaan sekä kaikkien työtätekevien oikeuksien, rauhan, demokratian ja sosialismin puolesta!"

Neuvostovaput toistuivat samanlaisina

Reijo Nikkilä haastattelee nicaragualaista vierasta.
Neuvostoliitto halusi korostaa vappujuhlinnan aikaan kansainvälisyyttä. Kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä haastattelee Punaisella torilla nicaragualaista vierasta. Yle

Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa elettiin aikaa, jolloin vapunpäivän uutislähetyksiin kuului itsestäänselvyytenä juttu, ei pelkästään uutissähke Moskovan-kirjeenvaihtajalta.

Suomi huomioitiin tuona neuvostovappuna erityisellä tavalla.

Reijo Nikkilä

Lukiessani nyt noita vappujuttujani huomaan, että vuosi vuodelta ne toistuivat yleensä kovin samanlaisina.

Hyvissä ajoin, huhtikuun puolivälissä Neuvostoliiton kommunistinen puolue julkaisi Pravdassa ja kaikissa muissakin lehdissä etusivut täyttäneen yhdenmukaisen tekstin. Tämän ohella julkistettiin vapputunnukset: runsaat 60 ajankohtaista sisä- ja ulkopoliittista iskulausetta.

Näitä iskulauseita sitten kuulutettiin vappuparaateissa kaikkialla Neuvostoliitossa. Samat tunnukset toistuivat vappumarssijoiden plakaateissa ja banderolleissa.

Kotimaan politiikkaa ei iskulauseissa tietenkään arvosteltu, vaan kerrottiin saavutuksista. Kritiikin kohteena oli lännen kapitalismi.

Länsi boikotoi mutta Kekkonen palkittiin

Ria haastattelee neukkupoikaa vappuna 1980.
Vapunviettoa vuodelta 1980.Yle

Vuoden 1980 vappu poikkesi edellisistä. Punaiselta torilta jäivät pois Nato-maiden, Kiinan, Japanin ja Australian suurlähettiläät.

Syynä oli Neuvostoliiton juuri tapahtunut Afganistanin interventio.

Suomi huomioitiin tuona neuvostovappuna erityisellä tavalla.

Presidentti Kekkoselle myönnettiin perinteisiin vappurituaaleihin kuulunut kansainvälinen Lenin-palkinto. Se ei ollut vain symbolinen kunnianosoitus, vaan arvoltaan noin 150 000 silloista markkaa.

Neuvostorockin ensi tahdit 

Moskovan vappu neuvostoaikana oli paljon muutakin kuin ruodussa marssimista Punaiselle torille.

Vappuilta Gorkin kadulla.
Neuvostovapulla oli myös iloinen puolensa. Väkeä niin kutsutulla kansankävelyllä silloisella Gorkin kadulla Moskovassa. Yle

Toisin kuin meillä Suomessa vapun vietto ei alkanut Neuvostoliitossa vappuaattona, vaan vasta vappuaamuna lähes pakollisena osallistumisena virallisiin menoihin.

Kun kaikki eivät mahtuneet marssimaan Punaiselle torille asti, järjestettiin jokaisessa kaupunginosassa omat minimarssit. Niissä tunnelma oli rennompi kuin Punaisella torilla. Musiikki soi ja kaduilla tanssahdeltiin.

Nekin nuoret, jotka välttelivät päivän virallisia menoja, lähtivät illansuussa liikkeelle.

Reijo Nikkilä

Vappuiltana meno kaupungilla oli ajoittain jopa vauhdikasta. Koko Moskovan ydinkeskusta oli paraatinkin jälkeen suljettu kokonaan liikenteeltä. Nekin nuoret, jotka välttelivät päivän virallisia menoja, lähtivät illansuussa liikkeelle.

Ensimmäisiä – silloin vielä maanalaisen – neuvosrockin rytmejä kuultiin pääkadulla kitarojen säestyksellä.

Moskovan illassa ja yössä liikkui myös runsaasti suomalaisia opiskelijoita. Moskova oli varsin suosittu opiskelupaikka 1970-80-luvuilla.

Vapaa vapunvietto tunnettiin nimellä kansankävely, narodnoje guljanie. Guljailu jatkui vielä seuraavana päivänä, josta oli tehty myös virallinen vapaapäivä, muistaakseni joskus 60-luvulla.

Moskovan vappuparaatit jatkuivat samassa muodossa vielä pitkälle Mihail Gorbatshovin perestroika-aikaan.

Reijo Nikkilä

Kirjoittaja toimi Yleisradion Moskovan-kirjeenvaihtaja vuosina 1977-1987.