Yliopistot tarttuivat toimiin – Tutkimuksille etsitään kiivaasti markkinarakoa

Akateeminen tutkimus on Suomessa korkealla tasolla, mutta sen hyödyntäminen esimerkiksi yrityselämässä on ontunut. Hallituksen kärkihankkeisiinkin kuuluva tavoite tutkimusten ja innovaatioiden kaupallistamisesta on nyt saanut uutta tuulta alleen yliopistoissa ja korkeakouluissa. Oppia tekemiseen haetaan sekä yritysmaailmasta sekä ulkomailta.

politiikka
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto.Ronnie Holmberg / Yle

Suomen yliopistoissa on laitettu uusi vaihde päälle yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja kaupallistamisen lisäämiseksi. Akateemisten seinien sisällä muovataan kovaa vauhtia uusia toimintamalleja elinkeinoelämän ja tutkimustyön yhdistämiseksi. Oppia tähän haetaan myös koulujen ulkopuolelta yritysmaailmasta.

– Kehitys näyttää erittäin lupaavalta ja voidaan kyllä sanoa, että tässä on näkynyt tietty ajatusten herääminen tämän asian suhteen. Koko tutkimuskenttä ansaitsee kiitosta siitä, että kaupallistaminen ja tutkimuksen hyödyntäminen on noussut strategiselle agendalle ihan tosissaan, sanoo johtaja Ilona Lundström Tekesistä.

Kaupallistamisen kehittäminen löytyyhallituksen kärkihankkeista (siirryt toiseen palveluun)ja on nyt myös usean korkeakoulun toimintasuunnitelman kärkipaikoilla. Yliopistoihin ympäri maata on perustettu vauhdilla omia innovaatiopalveluita, yrityshautomoita, sijoitusyhtiöitä sekä palkattu erillisiä yrittäjyysasiamiehiä.

Kehitys näyttää erittäin lupaavalta

Ilona Lundström

– Tutkija ei yleensä ole taustaltaan sellainen henkilö, joka osaisi luoda kaupallisen menestystarinan. Siihen haetaan tarvittavaa asiantuntemusta yliopistomaailman ulkopuolelta, sanoo Helsingin yliopiston omistaman Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jari Strandman.

Tutkijoiden on uskaltauduttava mukaan

Tutkimukseen ja opettamiseen pohjautuvat yliopistot eivät ole luonnostaan yrityshautomoita. Muutos markkinalähtöiseen ajattelemiseen vaatii oman sysäyksen.

– Meillä muun muassa kierretään jopa ihan konkreettisesti tuolla tiedekunnissa ja opiskelijatapahtumissa herättelemässä ihmisiä ajattelemaan, että mitä hyödynnettävää missäkin tutkimuksissa voisi olla, sanoo liiketoiminnan kehittämispäällikkö Anne Marjamäki Turun yliopistosta.

Tutkijat eivät välttämättä tiedä, millaista tietoa markkinakentällä ollaan vailla. Kaupallistamista saatetaan pitää myös liian hankalana ja nähdään, ettei tutkija itse hyödy prosessista tarpeeksi.

– Tutkijoiden täytyy pystyä luottamaan siihen, että se järjestelmä on oikeudenmukainen myös heille. Tämän vuoksi me käymme parhaillaan läpi eri sopimusmalleja ja selvitämme etenkin aineettomien oikeuksien kannalta, mitä pitää tehdä, kun tutkimus siirretään kaupallisen toimijan haltuun, sanoo tutkimuksen kehittämispäällikkö Timo Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Kaupallistamisen näkökulma pyritään myös istuttamaan tutkimusprojekteihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ohjeita toimivien mallien rakentamiseen haetaan esimerkiksi kansainvälisien tutkimusorganisaatioiden käytännöistä.

Ovet markkinoille täytyy avata itse

Ohjakset on otettu tukevasti käteen myös Itä-Suomen yliopistossa, jossa itse yliopisto-organisaatiota kehitetään parhaillaan vastaamaan tehokkaammin kaupallistamisen tarpeita.

– Kukaan ulkopuolinen ei voi tulla hakemaan teknologiaa ja innovaatioita ulos yliopistoista, vaan yliopistojen pitää itse pystyä nostamaan ideat ensin esille ja tavallaan sille konseptitasolle. Tähän me pyrimme nyt panostamaan, sanoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Juuti Itä-Suomen yliopistosta.

Perinteisesti etenkin teollisuuden aloilla innovaatiot on yleensä myyty tai lisensioitu yhteistyöyritykselle. Viime vuosina kuitenkin tutkimuslähtöisten spin-off-yritysten perustaminen on noussut yhä vahvemmaksi vaihtoehdoksi kaupallistaa oma tutkimus.

Sekä kotimaisille että kansainvälisille yrityksille pyritään tarjoamaan eri konsepteja ja tapoja, joilla yliopiston tutkimuksesta voisi olla hyötyä muillakin tavoin. Oma tutkimus näkyy myös entistä selvemmin opetuksen sisällöissä. Esimerkiksi Lappeenrannassa yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää yliopiston laboratorio- ja mittauspalveluita sekä teettää opiskelijoilla diplomitöitä ja pro gradu -tutkielmia.

Yritysrajapinta on aina ollut meille hyvin lähellä ja toimintaa kiihdytetään koko ajan

Markku Ikävalko

– Yritysrajapinta on aina ollut meille hyvin lähellä ja toimintaa kiihdytetään koko ajan. Hyödynnämme monessa asiassa yliopistomme pienuutta eli pystymme tekemään asiat tarvittaessa hyvin nopeasti, sanoo Markku Ikävalko Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Yhteistyöllä isompaa näkyvyyttä ja laajaa osaamista

Tärkeinä rahoittajina yliopistoille toimivat Tekes ja Suomen Akatemia. Erilaisten rahoitusmallien avulla yliopistot pystyvät kehittämään itselleen kaupallistamiseen tarvittavia tukipalveluita. Tiukka talouslinja asettaa tähän kuitenkin omat haasteensa.

– Tänä vuonna meidän panostuksemme on 80 miljoonaa, joka on noin puolet siitä, mitä Tekes on aikaisemmin pystynyt tutkimusta rahoittamaan. Tämä nostaa käytännössä rimaa siitä, millaisia hankkeita lähdetään rahoittamaan ja lisää odotuksia sen suhteen, että nämä hankkeet tuottavat myös tulosta, sanoo Lundström.

Yhteisten hankkeiden myötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö on lisääntynyt. Tietoa ja toimintamalleja jaetaan vilkkaasti eri yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kesken. Osa on myös sitä mieltä, että etenkin pienten yliopistojen kannattaisi suunnata kansainvälisille markkinoille yhteisvoimin.

– En ole varma kannattaako jokaiseen suomalaiseen yliopistoon, korkeakouluun ja VTT:lle perustaa omaa kaupallistamisyksikköä. Kannattaisi ehdottomasti tehdä yhteistyötä, jakaa resursseja ja mahdollisesti keskittää eri tieteenaloja eri tahoille, sanoo VTT Venturesin hallituksen puheenjohtaja Petri Kalliokoski VTT:ltä.

Kalliokoski heittää myös pallon elinkeinoelämän suuntaan ja kannustaa yrityksiä rohkeampaan heittäytymiseen.

– Suomalaisia yrityksiä on välillä vähän vaikea saada innostumaan uudenlaisista innovaatioista. Kansainvälisten asiakkaiden kassa uudelle alueelle meneminen tutkimuksen kautta on huomattavasti helpompaa kuin suomalaisten. Positiivisella mielellä haluaisin haastaa myös suomalaista elinkeinoelämää tarttumaan teknologian ja tutkimuksen uusiin jopa radikaaleihin mahdollisuuksiin. Siellä voi piillä monien uusien liiketoimintojen siemen.