Viikko tieteessä: Miten lapsen piiskaaminen vaikuttaa aikuisuuteen asti ja mikä geeni saa toiset näyttämään nuoremmilta?

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä viikon varrelta.

tiede
Kuvakooste.
Toni Pitkänen ja Henrietta Hassinen / Yle

Piiskaamisesta on merkittävää haittaa lapselle ja seuraukset näkyvät vielä aikuisena

Mitä enemmän lasta piiskataan, sitä todennäköisemmin hän uhmaa vanhempiaan ja kokee myös taipumusta epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, aggressiivisuuteen sekä mielenterveysongelmiin.Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun)yli kolmelle neljästä piiskatusta lapsesta käy näin. Unicefin raportissa vuodelta 2014 arvioidaan, että jopa 80 prosenttia maailman vanhemmista piiskaa lapsiaan. Näin siitä huolimatta, että piiskauksen positiivisista vaikutuksista ei ole mitään näyttöä ja vaikka siitä tiedetään olevan haittaa niin lapsen käytökselle kuin kehityksellekin.

Varjokuvassa mies ja lapsi.
Toni Pitkänen / Yle

Dementia on vähentynyt ikäihmisillä

Britanniassa tehdyn selvityksen mukaan dementiaa sairastavien ikäihmisten määrä on pudonnut viidenneksen viimeisen 20 vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan suurin selitys myönteiselle kehitykselle on, että miehet tupakoivat vähemmän ja elävät muutenkin terveellisemmin kuin ennen. Tupakoinnin lisäksi muita mahdollisia syitä ovat muun muassa alhaisempi verenpaine, kolesterolilääke statiinin käytön lisääntyminen ja koulutustason nousu. Miehillä muutos oli selvä kaikissa ikäluokissa, mutta naisilla dementiatapaukset jopa lisääntyivät hieman 80–84-vuotiailla. Muissa ikäluokissa ne vähenivät hieman.

Mahdollisesti myös Suomessa on vastaavanlaista positiivista kehitystä.

Mies kävelee puistossa.
Julia Sieppi / Yle

Geeni, joka auttaa näyttämään nuoremmalta, löydetty

Miksi toiset ihmiset näyttävät nuoremmilta kuin toiset samanikäiset?Rotterdamilaiset tutkijat (siirryt toiseen palveluun)väittävät löytäneensä geenin, joka vaikuttaa siihen, miltä vanhat ihmiset näyttävät. Geeni paljastui, kun tutkijat havaitsivat, että ne ihmiset, joilla oli kyseisessä geenissä mutaatio, näyttivät keskimäärin kaksi vuotta vanhemmilta kuin olivat. Löytö voi auttaa tutkijat molekyylitasolla ymmärtämään miten ihmisen kasvot muuttuvat ajan kuluessa ja lopulta ehkä hidastamaan kaikkein näkyvimpiä ikääntymisen muutoksia.

Nainen levittää voidetta kasvoihinsa.
Henrietta Hassinen / Yle

Maapallo vihertyy kovaa vauhtia

Maapallo on muuttunut merkittävästi aiempaa vihreämmäksi viimeisten 33 vuoden aikana – muutos johtuu muun muassa lisääntyneestä hiilidioksidipitoisuudesta ilmakehässä. Kasvien peittämä alue maapallolla on lisääntynyt peräti 18 miljoonalla neliökilometrillä, mikä vastaa yli 50:tä Suomen kokoista aluetta. Vihertymistä on havaittu ainakin neljänneksellä, ehkä jopa puolella kasvillisuuden peittämistä alueista maapallolla. Koko maapallon pinta-alasta noin kolmannes on viherkasvien peittämää. Kasvillisuuden lisääntyminen voi perustavanlaatuisesti muuttaa ilmakehän vesi- ja hiilikiertoa.

vihertyvä maapallo -piirros
R. Myneni / Boston University

Miksi uudessa paikassa ei nukuta?

Moni nukkuu huonosti ensimmäisen yön lomareissulla, teltassa tai kylässä. Tutkijat ovat nyt selvittäneet (siirryt toiseen palveluun), että vieraassa paikassa toinen aivopuolisko ei nukahda kunnolla, vaan jää tarkkailemaan ympäristöä. Asia selvisi, kun yleensä unitutkimuksissa mittaukset tehdään vasta toisena yönä, koska ensimmäisenä yönä tutkittavat eivät tahdo saada kunnolla unta unilaboratorioissa. Nyt mittauksia tehtiin jo ensimmäisenä yönä, ja havaittiin, että aivopuoliskot eivät nukkuneet tasaisesti. Tutkijat arvelevat, että paljon reissaavien aivot eivät reagoi ympäristön vaihdokseen yhtä voimakkaasti kuin muiden.

Telttamatkailija
Puolalainen matkailija nauttii Suomen suvesta, keskiyön auringosta, vedestä ja luonnonrauhasta. Tarmo Knuuti

Alppien hevosenlanta antoi johtolangan Napoleonia vaivanneeseen arvoitukseen

Miten Hannibal sai sotajoukkonsa – myös kuulusat norsunsa – Alppien yli hyökätessään Roomaan? Kanadalaisen Yorkin yliopiston geomorfologi Bill Mahaney uskoo vakaasti, että hänen tutkijaryhmänsä on ratkaisemassa arvoituksen, joka on vaivannut tutkijoita satoja vuosia ja jonka tiedetään kiusanneen Napoleoniakin. Apuna on ollut nykytekniikka, jonka ansiosta armeijan jälkiä voi yhä löytyä maastosta, vaikka marssista on yli kaksi tuhatta vuotta.Lue lisää täältä.

Öljymaalaus haarniskoidusta, töyhtökypäräisestä Hannibalista Norsun selässä joukkojensa ympäröimänä.
Nicolas Poussin: Hannibal ylittää Alpit norsulla, maalattu 1625 tai 1626