Noin 1 500 hillomunkkiin tarvitaan 15 litran taikina – ja ripaus onnellisuutta

Sotilaskodin leipomon taikinakone vaivaa jopa 120 litran munkkitaikinan. Pelkkä resepti ei takaa onnistunutta lopputulosta. Vasta oikeat raaka-aineet sopivassa suhteessa otolliseen tekotapaan yhdistettynä tuottavat tulosta. Onnellisuudesta ja rakkaudestakaan ei ole haittaa.

ilmiöt
Kaksi leipuria käsissään pellilliset munkkeja
Tiina Kokko / Yle

Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksen leipomossa Parolannummella, Sotilaskoti 1:ssä taikinakone veivaa munkkitaikinaa. Tällä kertaa on tulossa 15 litran taikina. Siitä "pyöritellään" noin 1 500 sotkun munkkia.

Leipomon työnjohtaja Jarkko Lehtoranta esittelee taikinakonetta. Sen vetoisuus on 120 litraa, joten isompaankin munkkitaikinaan riittävät rahkeet.

Jos on tarkoitus tehdä 15 litran taikina, silloin jauhoja tarvitaan noin 40 kiloa, vettä 15 litraa, kananmunia neljä ja puoli litraa, hiivaakin vähän toista kiloa ja niin edelleen.

Varusmiehille maistuu perushillomunkki, mutta hyvin tekevät kauppansa myös berliininmunkki, vaniljamunkki, suklaamunkki, kermamunkki, possumunkki...

Leipurin onni

– Joka päivä, kun tänne tullaan, niin kyllä tänne kaikkensa annetaan, vakuuttaa Jarkko Lehtoranta, kun häneltä kysyy syntyvätkö munkit leipomossa kaikella rakkaudella.

Leipomon työnjohtaja valvoo taikinakonetta
Jarkko Lehtoranta tarkistaa välillä millainen sitko munkkitaikinalla on.Tiina Kokko / Yle

Tähän sopii vanha legenda, jonka Lehtoranta kertoo. Tarina kuulostaa täysin uskottavalta.

– Ranskassa oli muinoin kyläleipuri, jolla ei ollut vaimoa. Hän koki, että hänen sydämensä ei ole onnellinen, koska hän oli yksin. Kyläläisten piti hommata leipurille vaimo, jotta saatiin onnellinen leipuri ja leivonnaiset onnistumaan.

Makutesti paljastaa, että kyllä Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksen munkeissa on mukana myös ripaus rakkautta.

Siitä syntyy laatu

Jokaisella leipomon omaavalla sotilaskotiyhdistyksellä on oma munkkireseptinsä. Niin myös Hämeenlinnan yhdistyksen pyörittämässä leipomossa. Vaikka Lehtoranta luetteleekin taikinaan tarvittavat ainekset, Hattulan Parolannummella syötävien munkkien salaisuus ei silti paljastu.

Kyllä se kaikki hyvä lähtee siitä, että miten niitä raaka-aineita käytetään.

Jarkko Lehtoranta

– Kyllä se kaikki hyvä lähtee siitä, että miten niitä raaka-aineita käytetään. Toinen tärkeä seikka on se, että raaka-aineet eroavat suuresti. Me täällä sotilaskodissa pyritään käyttämään parhaita mahdollisia raaka-aineita mitä on.

Lehtoranta muistuttaa ainesosien oikeasta suhteesta.

– Ja tekotapa on se, mikä tekee munkista hyvän ja mistä laatu syntyy.

Se, joka taitaa munkin koko matkan taikinan raaka-aineiden mittaamisesta valmiiseen munkkiin, saa aikaan hyvän munkin.

Onko terveellistä munkkia olemassa?

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on riittänyt puhetta munkin terveellisyydestä tai lähinnä epäterveellisyydestä.

Lautasella munkki, josta on haukattu pala
Tiina Kokko / Yle

– Olennaista on se, että noudatetaan nykyajan ruokatrendejä, ajatellaan aineosien suhteet: esimerkiksi rasvan määrä ja laatu, sokerin määrä ja niin poispäin. Voidaan tehdä epäterveellinen munkki, mutta voidaan myös pyrkiä terveellisempään munkkiin nimenomaan raaka-aineita muuttamalla ja seuraamalla elintarvikealan kehitystä, Jarkko Lehtoranta huomauttaa.

Eikä munkkeja tarvitse urakalla ahmia, vaikka sotilaskodissa sellaiseenkin saattaa tulla kiusaus. Mutta vappuna munkin tai ehkä jopa kaksi sopii nauttia ihan hyvällä omallatunnolla.