Mitä Nato-selvityksestä jäi käteen? Katso ydinkohdat päivän annista

Perjantaina julkaistua selvitystä kiiteltiin perusteellisuudesta ja suorapuheisuudesta. Selvityksen mukaan Natoon liittymisestä seuraisi todennäköisesti kriisi Venäjän kanssa. Venäläiset sotilasasiantuntijat tyrmäsivät Ylen haastattelussa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden.

Kotimaa
Naton tunnus
AOP

Mitä Nato-selvityksessä sanottiin?

Raportin mukaan laajennettu rauhankumppanuus on tuonut Suomen jo niin liki Natoa, ettei lähemmäs juuri voi päästä ilman jäsenyyttä. Tästä huolimatta jäsenyyden hakeminen merkitsisi Suomelle suurta poliittista suunnanmuutosta.

Nato-jäsenyyden hakeminen johtaisi raportin tekijöiden mukaan todennäköisesti vakavaan kriisiin Venäjän kanssa. Kauppa kärsisi, sotilaallinen uhittelu lisääntyisi ja Venäjä voisi jopa harkita Suomessa asuvan venäläisväestön poliittista aktivointia.

Samalla Suomi kuitenkin pääsisi Naton turvatakuiden piiriin, mikä parantaisi turvallisuutta. Siitä tosin seuraisi myös velvoitteita etenkin Baltian suuntaan.

Mitä Suomi sitten päättääkään tehdä, selvityksen mukaan se kannattaa koordinoida Ruotsin kanssa. Jos toinen liittyy ja toinen ei, Suomelle seuraukset olisivat joka tapauksessa ikävät.

Yksin liittyessä Suomen asema Naton strategisena etuvartiona olisi varsin suojaton. Ja jos Ruotsi liittyisi ilman Suomea, joutuisi Suomi eristyksiin ja jälleen suojattomaksi Venäjää vastaan.

Lue lisää raportin sisällöstä ja sen tekijöistä täältä. Ulkoministeriö oli tilannut raportin, mutta sen tekivät riippumattomat asiantuntijat.

Miten selvitystä kommentoitiin Suomessa?

Poliitikot suhtautuivat selvitykseen pääosin varovaisen positiivisesti.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kutsui selvitystä hyväksi analyysiksi ja sanoi olevansa tyytyväinen, että selvitys on tehty riippumattomasti ja puolueettomasti. Jos Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä, sitä ei tehtäisi Sipilän mukaan salaa Ruotsilta.

Samoin ulkoministeri Timo Soini (ps.) kehui raporttia perusteelliseksi pohjatyöksi, jota todennäköisesti seuraa mittava jatkokeskustelu Suomessa ja Ruotsissa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki puolestaan näki selvityksen patistavan Suomea ja Ruotsia samalle Nato-polulle. Arhinmäen mielestä se uhkaa vaihtoehdolla, jossa Suomi jäisi yksin sotilasliiton ulkopuolelle.

Poliitikkojen kommentteja on koottu yhteen tähän juttuun.

Ylen erikoistoimittaja Pekka Ervasti sanoo raportin olevan harvinaisen hyvin kirjoitettu ja suorasanainen. Vaikka selvityksessä ei oteta jäsenyyteen kantaa, Ervasti arvioi vaa'an ehkä kallistuvan enemmän jäsenyyden puolelle, jos tekstiä oikein tarkkaan puntaroi.

Miten Venäjällä on huomioitu selvitys?

Ylen haastattelemat venäläiset sotilasasiantuntijat tyrmäsivät Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden hyvin suorasanaisesti.

Esimerkiksi Kansallinen puolustus -lehden päätoimittaja, reservin eversti Igor Korotshenko katsoo, että Suomi tekisi kohtalokkaan virheen liittyessään Natoon, koska se tarkoittaisi avointa sotilaallista uhkaa Venäjälle.

– Suomi muuttuisi neutraalista valtiosta vihollismaaksemme, sotilasanalyytikko Korotshenko sanoo.

Valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti (siirryt toiseen palveluun) uutisoi selvityksestä uutistoimisto Reutersia lainaten otsikolla "Suomen Nato-jäsenyys vie kriisiin Venäjän kanssa".

Kreml ei ole toistaiseksi kommentoinut selvitystä.

Miten Ruotsi reagoi selvitykseen?

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoo Ylen haastattelussa haluavansa pitää Ruotsin liittoutumattomana.

Hultqvistin mielestä on tärkeää, että Ruotsilla ja Suomella on yhteinen turvallisuuspoliittinen linja. Natoon yhteistyö ei kuitenkaan vie.

Hultqvistin puolue sosialidemokraatit vastustaa Natoon liittymistä. Oppositiossa olevat porvaripuolueet puolestaan kannattavat Nato-jäsenyyttä.

Lue selvitys kokonaisuudessaan täältä (siirryt toiseen palveluun)