1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sápmi

Saamenkielisten yläkoululaisten oppimistulokset arvioitiin ensimmäistä kertaa – "Saamea käytetään vähän kotona ja vapaa-ajalla"

Saamenkielisten yläkoululaisten oppimistuloksia arvioitiin nyt ensimmäisät kertaa. Vapaa-ajalla monet oppilaat käyttävät saamen kieltä vain vähän, ja kouluopetuksella onkin tärkeä asema saamen kielten elvyttämisessä. Ongelmana on kuitenkin pula pätevistä opettajista ja erityisesti oppimateriaaleista.

Sápmi
Vuođđoskuvlla badjeluohkáid anárašgielat oahpahusa várás lea almmustuvvan ođđa eatnandieđu oahppogirji ja oahppangihppa, "Amerik ja Amerik Oppâmvihko".
Aletta Lakkala / Yle
Margareetta Suoninen

Saamen kielten suullinen kielitaito osoittautui kirjallista vahvemmaksi vastavalmistuneessa oppimistulosten arvioinnissa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2015 saamen kielten oppimistuloksia.

Ensimmäistä kertaa tehtyyn arviointiin osallistuivat kaikki 7.–9. vuosiluokan oppilaat, jotka opiskelivat saamea perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan äidinkielenä tai A-kielenä.

Saamen kielten arvioinnilla tuotettiin tietoa osaamisen tasosta, opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamisesta ja koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta. Äidinkielessä arvioitiin kielentuntemusta, luetun ymmärtämistä sekä kirjoittamista ja puhumista, A-kielessä edellä mainittujen lisäksi kuullun ymmärtämistä.

Osaamisen tasossa oppilaiden välillä oli suuria vaihteluja

Oppilaita oli yhteensä 77 kahdeksasta eri koulusta. Äidinkielenään saamea opiskeli neljä inarinsaamen ja 33 pohjoissaamen oppilasta ja A-kielenä seitsemän inarinsaamen, neljä koltansaamen ja 29 pohjoissaamen oppilasta. Arviointi julkaistiin tänään.

Saamea äidinkielenä opiskelevat saavuttivat keskimäärin 60 % ja A-kielenä opiskelevat 46 % kokeen enimmäispistemäärästä. Molemmissa oppimäärissä osattiin parhaiten pohjoissaamea. Osaamisen tasossa oppilaiden välillä oli suuria vaihteluja.

"Saamen kielten tilanne edelleen huolestuttava"

Saamen kielten säilymistä on tuettu 1990-luvulta alkaen muun muassa kouluopetuksella ja kielipesätoiminnalla. Lisätoimia kielten elvyttämiseksi tarvitaan kuitenkin selvityksen mukaan edelleen.

– Kaikkien kolmen saamen kielen tilanne on edelleen huolestuttava, sen osoittavat jo oppilaiden pienet määrät arvioinnissa, samoin oppilaiden vähäinen saamen kielen käyttö kotona tai vapaa-aikana. Muun muassa koltansaamea äidinkielenä ei opiskellut kukaan, projektipäällikkö Mari Huhtanen toteaa.

Vain neljän oppilaan kotikielenä oli pelkästään saame ja lopuilla saamen lisäksi suomi tai pelkästään suomi. Saamea äidinkielenään opiskelevat kirjoittivat vapaa-ajallaan saameksi hyvin vähän eivätkä lukeneet saamenkielisiä kirjoja.

A-kieltä opiskelevat harrastivat saamea vapaa-ajalla kuuntelemalla satunnaisesti saamenkielistä musiikkia. Saamen kielen hyödyllisyyteen suhtauduttiin kuitenkin melko myönteisesti.

Kielten välillä eroja

Äidinkielessä puhumisen tehtävät sujuivat parhaiten, sillä niiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli yli 80 % sekä pohjois- että inarinsaamen kielissä.

Inarinsaamen oppilaille vaikeinta oli luetun ymmärtäminen, jonka ratkaisuosuus oli vain 22 %. Pohjoissaamen oppilaiden heikoin alue oli kirjoittaminen (47 %).

Saamea A-kielenä opiskelevat pärjäsivät parhaiten kuullun ymmärtämisessä (ratkaisuosuus 58–68 %) ja heikoimmin kielentuntemuksessa (koltansaame 20 %, inarinsaame 32 %, ja pohjoissaame 38 %).

Tyttöjen osaaminen parempaa lähes kaikilla sisältöalueilla

Tyttöjen osaaminen oli äidinkielen ja A-kielen arvioinnissa poikia parempaa kaikilla sisältöalueilla lukuun ottamatta äidinkielen puhumisen tehtäviä, joissa tyttöjen ja poikien osaaminen oli melko samalla tasolla.

Äidinkielessä tyttöjen koko kokeen ratkaisuosuus oli 65 % ja poikien 57 %; A-kielessä puolestaan tyttöjen ratkaisuosuus oli 52 % ja poikien 39 %.

Äidinkielessä suurin ero oli luetun ymmärtämisessä, jossa tyttöjen ratkaisuosuus oli 18 prosenttiyksikköä poikien tulosta parempi, ja A-kielessä kirjoittamisessa, jossa tyttöjen ratkaisuosuus oli 24 prosenttiyksikköä parempi.

"Ongelmana oppimateriaalien niukkuus ja laatu sekä liian vähäinen tuntimäärä"

Opettajakyselyyn vastasi 16 opettajaa. Kielenopettajan kelpoisuus oli hieman yli puolella (56 %) opettajista.

– Opettajien mielestä hyvien oppimistulosten saavuttamista vaikeuttivat erityisesti käytössä olevien oppimateriaalien niukkuus ja laatu sekä liian vähäinen tuntimäärä. Opettajat joutuivatkin käyttämään paljon suomenkielisiä materiaaleja tai hankkimaan materiaalia esimerkiksi Norjasta, Karvi tiedottaa.

Opettajat olivat kuitenkin erittäin motivoituneita opettamaan saamen kieltä. Useimmissa saamen opetusryhmissä oli 3–5 oppilasta ja pienimmissä vain 1–2 oppilasta.

Lue seuraavaksi