1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Konkurssin häpeä karisee laman eläneestä sukupolvesta hitaasti – Nykynuori ei ajattele enää ensimmäisenä konkurssia

Yrittäjälle konkurssi on epäilemättä aina iso kolaus paitsi taloudellisesti myös henkisesti. Monia epäonnistuminen hävettää. Nyt kun 1990-luvun lamasta on aikaa yli 20 vuotta, alkavat haavat parantua, ja pala palalta asenneilmasto on muuttumassa. Nyt ajatellaan, että konkurssista saadaan tärkeää oppia. Muutoksen eturintamassa ovat nuoret.

Kuva: Yle

Konkurssin tehnyt yrittäjä mieltää itsensä helposti epäonnistuneeksi. Suomen Yrittäjissä tiedetään, että monesti, kun yritys ajautuu myrskyjen jälkeen karille, päällimmäinen tunne on häpeä: on ryhdytty johonkin, jossa ei ollakaan menestytty.

Ajattelutapaa on onnistuttu viime vuosina ravistelemaan, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen.

Menestyvän yritystoiminnan syntyminen vaatii sitä, että on myös epäonnistunutta yritystoimintaa.

lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen

– On ymmärretty, että menestyvän yritystoiminnan syntyminen vaatii sitä, että on myös epäonnistunutta yritystoimintaa. Sitä kautta myös konkursseihin liittyvä häpeä on vähentynyt ja uskalletaan yrittää uudelleen, Rytkönen sanoo ja jatkaa:

– Meillä on tutkimustuloksia siitä, että ne, jotka lähtevät konkurssin jälkeen yrittämään uudelleen, pärjäävät lähtökohtaisesti paremmin kuin ensimmäistä kertaa yrittävät. Konkurssi tai muu epäonnistuminen osataan nähdä oppimiskokemuksena, eikä ehkä toisteta enää samoja virheitä.

Moni asia voi vaikuttaa häpeän kokemiseen, esimerkiksi paikkakunnan koko.

– On varmasti eroa sillä, ollaanko isossa kaupungissa, jossa voidaan säilyttää tietty anonymiteetti vai ollaanko pienessä kunnassa, jossa ollaan enemmän läsnä ihmisten kesken, yhteisönä. Jos siellä epäonnistuu, voidaan kokea, että kynnys uudelleen yrittämiselle on isompi, vaikka se yhteisö pitäisi nähdä voimavarana. Pitäisi miettiä, miten sen yhteisön kautta voitaisiin yritystoimintaa kehittää uudelleen.

Nykynuorilla ei enää 1990-luvun laman painolastia

Atte Rytkönen näkee viime vuosissa paljon hyvää. Yrittäjyyden arvostus on hänen mukaansa lisääntynyt; yrittäjyydestä puhutaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, ja se on arvostetumpaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin, Rytkönen arvioi.

Muutos on kuitenkin tapahtunut kitkutellen, hitaasti ajan kanssa. Rytkösen mielestä nykynuoret eivät enää kärsi edellisen laman aiheuttamista haavoista. Tämä on sukupolvikysymys – aika parantaa.

– Nuorilla ei ole, sanotaanko sitä nyt painolastiksi tai peloksi, vaan he näkevät yrittäjyyden enemmän potentiaalisena mahdollisuutena työllistyä kuin aikaisemmin. Nyt nähdään myös, että työelämä on sellaisessa murroksessa, että se vaatii muuntautumiskykyä palkansaajasta yrittäjäksi tai toisin päin, toteaa lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen.

Ilmapiirin muutos näkyy opiskelijoille viime vuonna tehdyssä kyselyssä. Siinä peräti kolmannes vastanneista piti yrittäjäksi ryhtymistä erittäin todennäköisenä vaihtoehtona.

Yhdysvalloissa tämäkin osataan?

 Usein kuulee sanottavan, että Yhdysvalloissa yrittäjä on yrittäjä vasta konkurssin jälkeen. Kun ensimmäisellä tai toisella kerralla ei onnistuta, opitaan virheistä ja yritetään uudelleen. Rytkösen mukaan Euroopassa ja Suomessa on vahva suuntaus tämäntyyppiseen ajatteluun.

Meilläkin on nähty se, ettei yrityksiä ole varaa hukata.

Atte Rytkönen

– Kyllä ajattelutapa on kehittymässä siihen suuntaan koko ajan enemmän ja enemmän, koska meilläkin on nähty se, ettei yrityksiä ole varaa hukata. Amerikassa on jo pitkään ymmärretty se, että jos ihminen epäonnistuu yritystoiminnassa, ei ihmisessä ole mitään vikaa. Kun virheistä opitaan, on yritystoimintaidea seuraavalla kerralla todennäköisesti huomattavasti edellistä parempi.

Atte Rytkönen näkee Suomen työmarkkinoilla yhden valtatrendin: yksinyrittäjien ja itsensä työllistävien määrä kasvaa tällä hetkellä koko ajan, eikä kasvulle näy loppua. Siksi on hyvä, että suhtautuminen yrittäjyyteen on positiivisessa nosteessa.

– Eivät nuoret puhu yliopistoissa ja korkeakouluissa konkursseista. Enemmän siellä puhutaan kasvuyrittäjyydestä, bisneksen teosta ja siitä, että saa toteuttaa itseään sen sijaan että puhuttaisiin konkurssin pelosta tai epäonnistumisen mahdolisuudesta. Siinä mielessä meillä on tällä hetkellä äärimmäisen positiivinen vire yrittäjyyteen, Rytkönen kiittelee.