1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvakodit

Ensi- ja turvakoti: Asiakkaamme ovat ihan tavallisia ihmisiä

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti Jyväskylässä on lajinsa vanhimpia, täyteen tulee 70-vuotta toimintaa. Ensi- ja turvakotiin hakeudutaan lasten turvallisuuden vuoksi.

turvakodit
Ensi- ja turvakoti.
Antti Seppälä / Yle

Jyväskylän turvakotiin kuljetaan kahden lukitun oven kautta. Lukossa ovet ovat enimmäkseen varmuuden vuoksi: Jyväskylän ensi- ja turvakodin 70-vuotisen historian aikana poliisiin ei juuri ole tarvinnut turvautua.

Tuija Sojakka.
Tuija Sojakka.Antti Seppälä / Yle

– Uhkaavia tilanteita on äärimmäisen harvoin. Yleensä me pyrimme neuvottelemaan sen kotiin jääneen väkivaltaa tehneen osapuolen kanssa, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Tuija Sojakka.

Sisällä turvakodissa tuoksuu kasviskeitto. Turvakodin kaikkien ohjaajien työhön kuuluu perusruoan valmistaminen ja leipominen.

Asiakkaat turvakodissa ovat aivan tavallisia ihmisiä. Heidän ulkonäössään tai olemuksessaan ei ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Tyypillinen asiakasmäärä turvakodissa on kymmenen ja kahdenkymmenen välillä.

Liian kovia riitoja

Marja on ollut turvakodissa kolme viikkoa runsaan vuoden ikäisen lapsensa kanssa.

– Miehen kanssa oli kovia riitoja, ja lapsella ei ollut turvallista. Päätimme yhdessä, että tulen tänne, Marja sanoo.

Ensimmäistä kertaa Marja oli turvakodissa kun lapsi oli kahden kuukauden ikäinen. Silloin hän siirtyi turvakodista ensikodin puolelle.

Perheen tilannetta ilman ensi- ja turvakotia Marja ei osaa arvioida.

Lapsella ei ollut turvallista.

Marja

– En osaa, enkä edes uskalla. Olemme saaneet todella paljon apua sekä ensi- että turvakodilta. Ensikodilla oli paljon parisuhdekeskustelua, ja suhde menikin parempaan suuntaan.

Suhde toimi kuitenkin paremmin vain jonkin aikaa.

– Toivoimme, että voisimme jatkaa elämää perheenä. Nyt olemme päätyneet miehen kanssa yhdessä siihen, että olemme parempia vanhempia lapselle kun elämme eriksemme.

Varmistusta vauvan kanssa elämiseen

Ensikodin puolella asuu 18-vuotias Kati. Hän on viimeisillään raskaana, ja ensikoti on hänelle tällä hetkellä koti.

– Monet ihmettelevät, kun käyn edelleen lenkillä, mutta kenkien laittaminen on ainoa hankala homma, maha tulee vähän eteen, hän sanoo.

Katin kaapeissa on jo pientä vaatetta, ja muutenkin kaikki on valmiina vauvaa varten.

Haluan olla hyvä äiti.

Kati

– Tulin ensikotiin, koska halusin varmistaa olemiseni vauvan kanssa. Olemme sopineet, että olen ensikodissa kaksi kuukautta vauvan syntymän jälkeen, ja sen jälkeen katsotaan meille omaa kotia.

Kati tuli ensikotiin sosiaalitoimen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, mutta omasta pyynnöstään.

– Mietin sopeutumista, ja täällä on ollut kavereita, jotka ovat kertoneet siitä avusta ja neuvoista, joita täältä saa. Haluan olla hyvä äiti.

Tulon syy: väkivalta

Ensi- ja turvakoti on lastensuojelun yksikkö, ja tavallisin tulija on äiti lapsineen.

Eija Paloheimo.
Eija Paloheimo.Antti Seppälä / Yle

– Miehiäkin tulee, mutta vähemmän. Tulon syy on molemmilla sukupuolilla yleensä väkivalta, mutta miehillä kynnys tulla on korkeampi, ja keskeinen syy on huoli lapsen turvallisuudesta, sanoo Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Eija Paloheimo.

Työ ensi- ja turvakodissa onkin vaativaa ja henkisesti kuormittavaa.

– Jos ei kestä asiakkaiden tilanteita, ei ole enää avuksi asiakkaalle. Henkilöstö on kuitenkin tärkein voimavaramme, sanoo Paloheimo.

Työyhteisönä ensi- ja turvakoti on poikkeuksellinen – asiakkaiden kanssa ollaan koko työpäivän ajan, ja arki on hektistä.

– Työpäivät menevät usein uusiksi, eivätkä etukäteen tehdyt suunnitelmat toteudu, Paloheimo sanoo.

Lue seuraavaksi