Itämeren lohen tilanne on parantunut Pohjanlahdella – WWF: "Taustalla iso muutos asenteissa"

Pohjanlahdella tapahtuva Itämeren lohen kalastus on nyt tasolla, jonka ei pitäisi uhata lohikantojen elpymistä. WWF ei kuitenkaan julista villiä lohta pelastetuksi.

luonto
Kalastaja Heikki Salokangas esittelee pyydykseen käynyttä merilohta.
Jari Pelkonen / Yle

Ympäristöjärjestö WWF ei enää kehota täysin välttämään Pohjanlahdelta rysällä kalastetun Itämeren lohen ostamista.

Muutos on merkittävä, sillä valtaosa Suomessa myytävästä Itämeren lohesta on rysäkalastettu juuri Pohjanlahden rannikolta.

WWF:n Kalaoppaan (siirryt toiseen palveluun) suosituksen muuttuminen on seurausta kaupallisen kalastuksen vähentymisestä ja ja kalastushallinnossa tapahtuneista muutoksista.

– Pohjanlahdella tapahtuva kaupallinen kalastus on tällä hetkellä tasolla, joka ei näyttäisi uhkaavan lohikantojen elpymistä. Taustalla on iso muutos asenteissa. Lohikantojen tilaan liittyvät ongelmat ovat tiedostettu ja niitä on lähdetty korjaamaan esimerkiksi kiintiöitä pienentämällä, toteaa WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska ympäristöjärjestön tiedotteessa.

kalaopas
Kalaopas.Joonas Fritze / WWF

Ovaskan mukaan Suomella ja Ruotsilla on lohelle kansalliset hoitosuunnitelmat, mikä on myös vaikuttanut siihen, että WWF nostaa Pohjanlahdelta pyydetyn Itämeren lohen Kalaoppaansa punaiselta listalta keltaiselle.

– Kalojen suojelussa on tapahtunut merkittävää parannusta, ja nyt tulokset näkyvät myös Kalaoppaan suosituksissa.

Villiä lohta ei ole vielä pelastettu

Itämeren pääaltaalta ja Suomenlahdelta pyydetty villi lohi pysyy edelleen Kalaoppaan punaisella listalla. Lohikantojen tilaan liittyykin yhä ongelmia. Vaikka suunta on Ovaskan mukaan positiivinen, niin tällä hetkellä ainoastaan muutama lohikanta on suurella todennäköisyydellä saavuttanut turvallisen tason.

Emme olekaan nyt julistamassa Itämeren lohta pelastetuksi, sillä uhkatekijöitä riittää.

Matti Ovaska, suojeluasiantuntija, WWF

Monessa tapauksessa heikkojen lohikantojen ongelmat liittyvät jokien patoamiseen ja kalojen lisääntymisalueiden huonoon kuntoon.

– Emme olekaan nyt julistamassa Itämeren lohta pelastetuksi, sillä uhkatekijöitä riittää. Itämeren lohenkalastus on niin sanottua sekakantakalastusta, jossa saaliiksi jää myös heikkojen lohijokien kaloja, Ovaska perustelee.

Saaristomeren kuhan tilanne heikentynyt

Myös kuhan suosituksissa tapahtui muutoksia. Sisävesistä ja Suomenlahdelta pyydettyä kuhaa voi hankkia hyvillä mielin, mutta Saaristomereltä ja Selkämereltä pyydetty kuha putosi Kalaoppaan keltaiselle listalle.

– Erityisesti Saaristomerellä tehokas verkkopyynti tiheäsilmäisillä verkoilla on johtanut kuhan sukukypsyyskoon pienentymiseen, joka voi jopa palautumattomasti heikentää alueen kuhakannan tilaa.

Ovaskan mukaan kuha on Suomessa edelleen elinvoimainen laji, mutta se on myös voimakkaasti kalastettu, jonka tilanne vaihtelee järvikohtaisesti myös sisävesillä.