Aikuiskoulutustukea haetaan ennätyksellisen paljon – lainamuotoisuuden uhka ei toteutunut

Aikuisopintotukea hakevien määrä oli huhtikuussa 33 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Yksi syy kasvaneeseen kiinnostukseen saattaa olla, että tuki uhkasi muuttua nykyistä lainamuotoisemmaksi. Kilpailukykyneuvotteluissa päästiin kuitenkin sellaiseen sopuun, joka ei merkittävästi heikennä aikuisopiskelijoina alaa vaihtavien tai jatko-opintoja työn ohessa suorittavien asemaa.

Kotimaa
Sairaanhoitaja tarkastelee potilaan tiputuspulloa.
Kalevi Rytkölä / Yle

Lisäopintoja tai ammatinvalintaa suunnittelevat voivat huokaista helpotuksesta, kun työmarkkinajärjestöt ja hallitus pääsivät maaliskuun kilpailukykysopimusneuvotteluissa yksimielisyyteen siitä, ettei aikuiskoulutustukea säästösyistä muutetakaan lainamuotoisempaan suuntaan.

Syksyn budjettiraamikeskusteluissa hallitus oli linjannut säästökohteita etsiessään, että valtio lopettaa aikuiskoulutustuen rahoittamisen.

Ajatus lainamuotoisuudesta herätti paljon vastustusta. Sen katsottiin tukkivan ihmisten mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen tai alanvaihtoon, joka nykyisessä työllisyystilanteessa ja työmarkkinoiden muutoksessa saattaa olla ratkaiseva tekijä työssä kiinni pysymisen kannalta.

Koulutusrahaston (siirryt toiseen palveluun) johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki on tyytyväinen päätökseen, joka saa lopullisen siunauksensa kesäkuun neuvottelukierroksella.

– Ammatinvaihto olisi hallituksen aikuiskoulutustukimallin mukaan tarkoittanut hakijalle keskimäärin 10 000 euron lainaa, mikä on käytännössä suurimmalle osalle mahdotonta. Ammatinvaihto olisi onnistunut vain jättäytymällä työttömäksi ja opiskelemalla työttömyysturvalla. Työmarkkinajärjestöjen sorvaama malli sen sijaan mahdollistaa myös tulevaisuudessa ammatinvaihdon ja ammatillisen osaamisen uudistamisen varallisuudesta riippumatta, hän sanoo.

Tuen määrä laskee hiukan ja tukikuukausien maksimimäärä vähenee

Ensi vuoden alusta lähtien valtion maksama osuus Aikuiskoulutusrahastolle katetaan palkansaajien osalta Työttömyysvakuutusrahastosta. Tuen ansio-osan on tähänkin asti maksanut TVR, mutta yrittäjien osalta aikuiskoulutusasia on toistaiseksi ratkaisematta.

Vuoden 2017 alussa voimaan astuvan lain myötä tuen ehtoihin on tulossa joitakin heikennyksiä. Tuki laskee noin 15 prosenttia, ja tukikuukausien maksimimäärä laskee 19:stä 15:een tukikuukauteen.

Akavan asiantuntija Ida Mielityinen pitää koulutustuen säilymistä kuitenkin lähes ennallaan erityisen arvokkaana asiana työelämässä jo olevien ihmisten kannalta.

– Nuorten koulutuksen tärkeys ymmärretään, muttei välttämättä sitä, että satojen tuhansien aikuisten osaaminen ei pysy ajan tasalla itsestään. Työelämässä pysyminen edellyttää usein lisäkoulutusta, mitä ei pysty aina sovittamaan yhteen työssäkäynnin kanssa. Siksi tämä on valtavan tärkeä asia, Mielityinen sanoo.

– Työmarkkinaosapuolten neuvottelut kilpailukykysopimuksen yksityiskohdista STM:n johdolla ovat kesken. Uuteen aikuiskoulutuslakiin liittyvät yksityiskohdat tulevat vahvistettaviksi lopullisesti, kun laki hyväksytään eduskunnassa, kertoo Mielityinen.

Koulutustuen hakijamäärät kasvussa – erityisesti kiinnostusta on sosiaali- ja terveysalalla

Vuoden 2016 alusta aikuiskoulutustuen hakijamäärä on kasvanut 22 prosenttia. Huhtikuussa kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna peräti 33 prosenttia.

– Tänä vuonna Koulutusrahastossa on budjetoitu aikuiskoulutustukeen noin 190 Me. Hakijamäärät ovat vuodesta 2010 lähtien kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2009 aikuiskoulutustukea sai noin 6 000 ja vuonna 2015 jo lähes 21 000 henkilöä, Koulutusrahaston johtaja Korhonen-Yrjänheikki kertoo.

Kati Korhonen-Yrjänheikki
Kati Korhonen-YrjänheikkiPekka Sipola

Aikuiskoulutustuen saajista lähes kaksi kolmannesta työskentelee yksityisellä ja loput julkisella sektorilla. Noin 40 prosenttia tukea anoneista käyttää sitä sosiaali- ja terveysalan opintoihin ja karkeasti puolet näistä siirtyy joltakin toiselta alalta sosiaali- ja terveydenhuoltosektorille.

– Aikuiskoulutustuen merkitys sosiaali- ja terveysalalla on huomattava. Hallituksen aikuiskoulutustukimalli olisi ollut todellinen tyrmäys erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, Korhonen-Yrjänheikki sanoo.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti on samoilla linjoilla.

– Taantumasta huolimatta sosiaali- ja terveysalan työvoimanäkymät ovat hyvät, ja tarvitsemme tulevaisuudessakin alan vaihtajia.

– Pelkästään nuorten koulutuksen volyymit eivät riitä työvoimatarpeen tyydyttämiseksi ikäluokkien pienentyessä. Aikuisten tutkintoon johtava koulutus ja täydennyskoulutus ovat onnistuneet pääsääntöisesti vain riittävällä aikuiskoulutustuella, kertoo Kurtti kokemuksistaan kentältä.

Kurtti myöntää, että leikkaustarpeita toki on, joten sanoo neuvottelutuloksen sikäli olevan heikennyksineenkin siedettävän rajoissa.

– Sen avulla voidaan kuitenkin kohtuullisesti turvata, että jatkossakin aikuiset voivat kouluttautua, sanoo Kurtti.

Ilman aikuiskoulutustukea jatko-opinnot olisivat monelle pelkkä haave

Korkea-asteen opiskelijat ovat olleet Koulutusrahaston johtajan mukaan tyytyväisiä siihen, että aikuiskoulutustukea voi saada myös soviteltuna, jolloin opintojen ja työelämän yhteensovittaminen onnistuu.

Kilpailukykysopimuksen mukaisen aikuiskoulutustukimallin mukaisesti sitä voi saada myös tulevaisuudessa.

– Työnantajallekin on usein helpompaa, kun henkilö ei ole täysaikaisella opintovapaalla, vaan osin töissä opintojensa aikana, Korhonen-Yrjänheikki perustelee.

Sosiaali- ja terveysalan lisäksi soviteltua tukea käytetään paljon koulutus- ja kasvatusalalla.

Iisalmessa Savonia-ammattikorkeakoulussa koulutussuunnittelijana toimiva Sari Turpeinen suorittaa maisterintutkintoa Itä-Suomen yliopistossa aikuisopintorahan turvin.

– Olen alun perin valmistunut yo-merkonomiksi ja sen jälkeen opiskellut liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Nelisen vuotta sitten aloitin opinnot maisteriohjelmassa. Kohdallani joustava aikuisopintoraha on mahdollistanut opinnot työn lomassa, Turpeinen kuvailee.

Turpeinen on limittänyt työn ja opiskelun siten, että hän on pitänyt palkatonta opintovapaata parin kuukauden pätkissä ja ottanut sen lisäksi aika ajoin yksittäisiä päiviä vapaaksi opintojen vuoksi.

– Tuen muuttuminen lainamuotoisemmaksi olisi omalla kohdallani merkinnyt sitä, että nämä opinnot olisivat jääneet suorittamatta, koska en olisi tullut toimeen pelkällä perusopintorahalla. Ja kun on pari tutkintoa jo opiskellut lainan turvin, tuntuisi hullulta, että jos haluaa edelleen kehittää itseään, siitä ikään kuin rangaistaisiin.

– Oma kannustimeni opintoihin on se, etten ole halunnut jämähtää paikoilleni työelämässä. Ilahduin todella kuullessani neuvottelutuloksesta, järkevä päätös, Turpeinen sanoo.

Henkilöitä tietokoneiden ääressä luokassa.
Yle

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä Kuopiossa psykologina työskentelevä Hanna Koivisto valmistelee väitöskirjaa uusien opiskelijoiden yhteisöön sopeutumisesta. Koivisto jäi syyskuussa palkattomalla vapaalle ja anoi väitöskirjatyön vuoksi aikuisopintorahaa 11 kuukaudeksi

– Tämä ajanjakso riittää toivoakseni aineiston keruuseen ja analyysiin. Olen hyvin tyytyväinen kuultuani uudesta käänteestä, koska se mahdollistaa jääntini kuuden kuukauden opintovapaalle vielä väitöskirjan viimeistelyvaiheessa. Se ei kohdallani olisi ollut mahdollista, jos tuesta olisi kadonnut iso osa, Koivisto sanoo.

Korvikkeeksi ajateltua Kelan takaamaa opintolainaa Koivisto ei olisi voinut harkita.

– Opintolainan ottaminen tässä elämänvaiheessa ei ole mahdollista, on asuntolainaa ja lapsiin liittyviä menoja. Koska väitöskirjassani on laaja haastattelu- ja havainnointiaineisto, sen muokkaus töiden ohessa olisi hyvin hankalaa, Koivisto pohtii.

– Julkisen puolen ammatit vaativat usein korkeata koulutusta, mutta eivät ole hyväpalkkaisia, joten on todella tärkeätä, että mahdollisuus kehittää itseään työelämän alueella lisäopintojen avulla säilyy, Koivisto sanoo.

Korhonen-Yrjänheikin mukaan tuen hakijoista joka toisella on toisen asteen koulutus, mutta tuesta puolestaan kaksi kolmasosaa haetaan korkea-asteen opintoihin.

– Tiedämme, että työpaikkamme ovat yhä osaamisintensiivisempiä, joten työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen paranee tuen ansiosta, siksi systeemin romuttamisessa ei olisi ollut kerrassaan mitään järkeä, Korhonen-Yrjänheikki summaa.