13-vuotias Jenni aikoo voittaa sen kaikkein kirkkaimman: "Kohti olympiakultaa mennään"

Jenni Silventoinen on yksi Suomen lupaavimmista kouluratsastajista. Huhtikuussa 13-vuotias kotkalainen voitti Kaakkois-Suomen aluemestaruuden Siilin Veeralla, ja Winter Cupin sekä hallimestaruuden Hazelberg's Macholla. Pitkän ajan tähtäimenä on olympiakulta.

urheilu
Kaksi ponia ja tyttö ulkona
Kuluvan kauden jälkeen 20-vuotias Veera-poni (vas.) jää eläkkeelle. Hazelberg's Machon kanssa Jenni Silventoinen tavoittelee paikkaa PM- ja EM-kisoihin.Mari Pekkanen / Yle

*KOTKA *Vaaleahiuksinen tyttö tervehtii iloisesti ja säteilee kilpaa toukokuisen auringon kanssa. Jenni Silventoinen on saapunut tallille ratsastamaan ja hoitamaan molemmat poninsa. Jenni kaivaa taskustaan herkkupalan, ”_poneille pitää olla aina jotain herkkuja_”, tyttö toteaa hymyillen, laittaa Macholle päitset päähän ja taluttaa ponin talliin.

Ensimmäisen kerran Jenni Silventoinen kapusi ponin selkään juuri ennen neljättä syntymäpäiväänsä. Oma poni, Siilin Veera muutti Kotkaan Jennin ollessa kuusivuotias. 8-vuotiaana Jenni osallistui ensimmäisiin aluekilpailuihinsa Veeran kanssa. Vuotta vanhempana oli vuorossa ensimmäinen kansallisten kisojen startti, sieltä kotiin tuomisina oli ruusuke.

Sittemmin Silventoinen on poneillaan Hazelberg’s Macho ja Siilin Veera napsinut voittoja niin aluemestaruuskisoista, kansallisista kilpailuista, ponicupeista kuin SM-kisoistakin. Muutama viikko ennen haastattelua 13-vuotias ratsastajalupaus voitti poniratsukoiden hallimestaruuskultaa Macholla. Viime kesänä ratsukko saavutti 12–14-vuotiaiden lapsiratsastajien SM-kultaa. Silventoinen on saavuttanut jo nyt enemmän kuin monet ratsastajat koko iässään.

Kiltti kujeilija ja ujo esiintyjä

Siilin Veera, tuttavallisemmin Veera, on Jenni Silventoisen ensimmäinen poni. Perhe halusi ponin, joka tottelisi pientä, 6-vuotiasta Jenniä, mutta jolla myös Mari-äiti voisi ratsastaa. Veera oli entinen ratsastuskouluponi, johon Jenni ihastui ensisilmäyksellä.

Veeralla ratsastaessa saa olla tarkkana, välillä se nimittäin keksii omia kujeitaan, viimeksi eilen.

Jenni Silventoinen

– Veera on 20-vuotias tamma isolla teellä. Se on kiltti, utelias ja sosiaalinen. Ikäänsä nähden Veera on tosi hyvässä ja virkeässä kunnossa. Sillä ratsastaessa saa olla tarkkana, välillä se nimittäin keksii omia kujeitaan, viimeksi eilen, Silventoinen nauraa.

Siilin Veera on tehnyt hienon uran niin Silventoisen opetusmestarina kuin kilpaponinakin. Tällä kaudella ratsukko osallistuu vielä joihinkin kisoihin, mutta syksyn tullen Veera jää viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä.

– Jos Veera ei olisi tullut meille, en tiedä olisinko saavuttanut tätä menestystä. Toki Machokin on tärkeä, mutta Veera on ollut koko ajan matkassa mukana ja se on opettanut minulle paljon. Se on ihana, Silventoinen hymyilee.

Minusta tuntuu, että Macho tietää kun sitä kuvataan, se rupeaa esiintymään.

Jenni Silventoinen

Hazelberg’s Macho on ollut Silventoisilla noin kahden ja puolen vuoden ajan. Kokenut ja aiemminkin kilpakentillä menestynyt poni on vienyt Jennin uudelle tasolle. Ratsukko on nykyään ponien maajoukkueessa ja tähtää koko ajan kovempiin suorituksiin, tällä kaudella PM- ja EM-kisoihin.

– Macho tarvitsi alussa aikaa, että tottui minuun, mutta yhteinen sävel löytyi nopeasti. Nyt Macho on tosi läheinen. Se on myös vähän ujo, paitsi silloin kun olemme radalla. Minusta tuntuu, että Macho tietää kun sitä kuvataan, se rupeaa esiintymään.

Arvosanat kunnossa

Jenni Silventoinen puuhastelee poniensa kanssa tottuneesti. Veera hörähtää tytön nähdessään, Macho nostaa etukaviota, aivan kuin tassua antava koira, ja kerjää makupalaa. Jennillä on silminnähden hyvä suhde molempiin poneihin. Ponien hoitamiset, ratsastamiset ja ruokkimiset ovat jokapäiväistä rutiinia.

Kaksi ponia vievätkin kuudesluokkalaisen kouluratsastajalupauksen vapaa-ajasta leijonanosan. Silventoinen tulee koulupäivän jälkeen tallille ja ratsastaa joko toisen tai molemmat ponit. Tallilla saattaa vierähtää viisikin tuntia päivässä. Lisäksi Jenni treenaa kotona kehonhallintaa, joka tukee ratsastusta.

Kun koulu menee hyvin, niin kyllä niitä vapaapäiviäkin saa.

Jenni Silventoinen

Sekä opinahjo että vanhemmat pitävät huolen siitä, että koulu tulee hoidettua kunnialla. Läksyt on tehty ajallaan ja arvosanat ovat pysyneet hyvinä. Rauhalan koulussa on suhtauduttu hyvin Jennin elämäntapaan.

– Saan tosi hyvin vapaata, jos minulla on valmennus- tai kisareissuja. Kun koulu menee hyvin, niin kyllä niitä vapaapäiviäkin saa.

Reissupäiviä kertyy paljon. Maajoukkuevalmennukset järjestetään Ypäjällä, aluevalmennukset ympäri Kaakkois-Suomea ja kilpailuja on kaikkialla Suomessa. Seuraavat tärkeät kilpailut ovat toukokuun lopussa Helsingissä ja Tampereella. Kilpailut toimivat katsastuksena Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin, jotka järjestetään kesä-heinäkuun taitteessa Ypäjällä. EM-kisat, jos kutsu käy, järjestetään Tanskassa.

Valmennustiimi takaa kehityksen

Jenni Silventoinen taluttaa Machon Saksalan ratsastuskeskuksen kentälle. Poni odottaa kiltisti paikallaan, että ratsastaja pääsee kyytiin. Jenni taputtaa Machoa kaulalle kiitokseksi paikallaan pysymisestä. Ratsukko lähtee kävelemään rauhallisesti ympäri kenttää.

Silventoisen tekemisiä seuraa useampi silmäpari. Mari-äiti katsoo päivittäin tyttären ratsastusta ja antaa ohjeita. Maajoukkuevalmennuksista vastaa Kikko Kalliokoski ja aluevalmennuksista Karita Kotikulma. Suomalaiselle hevosväelle tuttu mies Håkan ”Håkkus” Wahlman on valmentanut Jenniä siitä lähtien, kun tyttö oli kahdeksanvuotias.

– Håkkus tuntee Machon todella hyvin ja osaa aina auttaa. Hän on myös tosi vaativa, mutta se on vaan hyvä juttu. Eihän se olisi valmentamista, jos koko ajan tehtäisiin samoja asioita, Silventoinen pohtii.

Valmentajat pitävät keskenään yhteyttä ja vaihtavat tietoja siitä, mitä Jenni on ponien kanssa tehnyt ja miten valmennukset ovat sujuneet. Silventoista hymyilyttää, kun hän miettii valmentajiaan. Jennin mukaan hänellä on tosi hyvät valmentajat ja toimiva tiimi.

Omalla ennätyksellä kohti arvokisoja

Ypäjällä käydyissä ponien hallimestaruuskisoissa Jenni Silventoinen ja Macho nappasivat tiukan taistelun jälkeen kultaa omalla ennätyksellään. Toiseksi sijoittuneet Lilli-Roosa Mehtäjärvi ponilla Charly Brown II saivat täsmälleen saman pistemäärän 68,049%. Taiteelliset pisteet olivat Jennillä ja Macholla paremmat, joten mestaruuskahvit saatiin keittää Kotkassa.

– Kilpailu oli todella tiukka ja vastustajat kovia. Meillä oli hyvä ja tarkka rata, vaikka pari virhettä sinne tulikin, Silventoinen kertaa kilpailua.

Pistemäärät ratkaisevat myös siinä, kun poniratsukoiden parhaimmistoa karsitaan kohti kesän PM- ja EM-kisoja. Ratsukoiden suorituksia ja tuloksia seurataan erityisen tarkkaan tietyissä, ennalta määrätyissä katsastuskilpailuissa.

– Pari katsastusta on takana ja tällä hetkellä olemme mukana PM-kisajoukkueessa. Vielä on pari katsastusta edessä. Joukkueeseen valitaan neljä ratsukkoa ja yksi varalle.

Katse olympialaisissa

Viime kesänä Jenni Silventoinen ja Macho keskittyivät 12–14-vuotiaiden lapsiratsastajien luokkiin. Vaikka Jenni voisi ikänsä puolesta osallistua niihin edelleen, on tällä kaudella siirrytty poniratsukoiden luokkiin, jossa kilpailevat 12–16-vuotiaat ratsastajat. Tästä vuodesta alkaen lapsiratsastajien luokissa kilpaillaankin vain hevosilla.

Kokonaistavoitteeni on kultamitali olympialaisista ja sitä kohti mennään.

Jenni SIlventoinen

– Viime vuosi mentiin tarkoituksella vielä lapsiluokkia, mutta nyt oli hyvä siirtyä eteenpäin. Eikä poneilla enää saisi lapsiluokkiin osallistuakaan. Poniluokissa on enemmän osallistujia ja kovempi taso, Silventoinen kuvailee.

Kun päivän ratsastus Macholla on saatu suoritettua, on aika vaihtaa ponia. Seuraavaksi on Veeran vuoro. Päivittäinen tallilla käyminen, ratsastukset ja ponien hoitamiset vaativat 13-vuotiaalta Silventoiselta paljon sitoutumista. Vielä ei Jennin mukaan ole tullut sellaista hetkeä, ettei huvittaisi.

– Joskus on saattanut ihan vähän aikaa tuntua siltä, ettei huvittaisi. Mutta aina olen halunnut tallille silti tulla. Kokonaistavoitteeni on kultamitali olympialaisista ja sitä kohti mennään.

Huonoista kisoista opiksi

Jenni Silventoisen menestys on ollut huimaa. Palkintoja tulee lähes kaikista kisoista, joihin nuori ratsastaja osallistuu. Jos kilpailuissa epäonnistuu, suomii ratsastaja hetken itseään.

Haluan ajatella, että kilpailut ovat välipysäkkejä matkalla kohti päätavoitetta.

Jenni Silventoinen

– Vaikka jotkut kisat menisivätkin huonommin, eivät ne pitemmäksi aikaa jää harmittamaan. Haluan ajatella, että kilpailut ovat välipysäkkejä matkalla kohti päätavoitetta.

– Totta kai menestys on kivaa, ja on se aika uskomatontakin. Aina harmittaa, jos ei tule voittoa, mutta se kuuluu tähän, Silventoinen hymyilee.

Menestys urheilussa on kiinni monesta tekijästä, mutta ainakaan Silventoisesta eivät kisatulokset jää kiinni. Päättäväisellä ratsastajalla on asenne kunnossa. Jenni Silventoinen hymyilee haastattelun päätteeksi ja suuntaa Veera-ponin kanssa kohti ratsastuskenttää.