"Peli on raakaa" – Ylioppilastutkinto on ainut riippumaton mittari opiskelijoiden vertailuun

Ylioppilaskirjoitukset ja korkeakoulujen hakumenettelyt ovat muutosten edessä. Tulevaisuudessa ylioppilastutkinnon merkitys korkeakoulujen hakuprosesseissa lisääntyy, kun ylioppilastutkinto toimisi suoraan valinnan perusteena tai esikarsijana.

Kotimaa
Kuvassa ylioppilaslakki ruusujen keskellä
Raila Paavola / Yle

Suomessa ylioppilastutkinto on ainoa riippumaton mittari, jossa päättötutkinto mittaa tasapuolisesti opetustutkintojen sisällön osaamista, olipa opiskelija valmistunut mistä tahansa suomalaisesta lukiosta.

Ylioppilastutkinnolla on kaksi päätehtävää, toimia lukion päättötutkintona ja mahdollisimman hyvänä väylänä korkeakouluopintoihin. Juuri korkeakouluopintoihin pääseminen on tehostuksen kohde.

– Ettei opiskelijoiden tarvitsisi enää mennä kalliille valmennuskurssille ja sen jälkeen vielä pääsykokeisiin, vaan ylioppilastutkinto toimisi joko suoraan valinnan perusteena tai esikarsijana. Opiskelijan etu on, että hän pystyisi hyödyntämään yhtä tutkintoa, kertoo ylioppilaslautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.

Tulevaisuudessa tämä antaa myös mahdollisuuden ottaa mukaan taito- ja taideaineet.

Kaisa Vähähyyppä

Ylioppilaskirjoitukset ja niiden jälkeen tapahtuvat korkeakoulujen hakuprosessit ovat muutosten edessä. Tänä keväänä tuli voimaan uudistus, jossa lukion jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa haettaessa vaikutusta on lukion ylioppilastutkinnolla, kirjoitetuilla aineilla ja niiden arvosanoilla.

– Peli on raakaa. Esimerkiksi vaikka pitkästä matikasta lukioajan kokeissa tulisi kymppejä, mutta epäonnistuu kirjoituksissa, niin tie matematiikan opiskeluun on poikki. Ainoa vaihtoehto on kirjoittaa uudelleen pitkä matematiikka, toteaa Puolangan lukion opinto-ohjaaja Tuula Väisänen.

Sähköinen muoto antaa uusia mahdollisuuksia

Ensi syksystä alkaen ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköiseen muotoon vaiheittain. Kokonaisuudessa ylioppilastutkinto suoritetaan sähköisesti keväällä 2019. Tämä mahdollistaa laajemmat tehtävien laadinnat, kun tutkinnoissa pystytään käyttämään liikkuvaa kuvaa ja ääntä.

– Tulevaisuudessa tämä antaa myös mahdollisuuden ottaa mukaan taito- ja taideaineet, joita ei tällä hetkellä pystytä mittaamaan ylioppilaskirjoituksissa. Tähän menee vielä aikaa, sanoo ylioppilaslautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.

Ylioppilastutkinto toimisi joko suoraan valinnan perusteena tai esikarsijana.

Kaisa Vähähyyppä

Tasapuoliseen mittaamiseen on pyritty myös peruskoulun päättötodistuksen arvioinnissa, jossa kriteerit ovat valtakunnalliset ja koskevat arvosanaa kahdeksan.

– Siellä on määritelty minkälaista osaaminen pitää olla arvosanan kahdeksan kohdalla. Siinä ei kuitenkaan lasketa keskiarvoa eri vuosien numeroista, sillä loppua kohden osaaminen kasvaa ja sen mukaan tehdään myös arviointi. Tämä mahdollistaa sen, että valtakunnallisesti eri kouluista saadut arvosanat ovat vertailukelpoisia keskenään, sanoo Sotkamolaisen Tenetin yläkoulun opinto-ohjaaja Sari Aho.