Suomalainen vaate on harvinaisuus – Muutama pieni tehdas pärjää ja saattaa pelastaa myös Nanson tehtaan

Vain harva vaatevalmistaja tekee tuotteensa alusta loppuun Suomessa. Työvaatteita valmistava E.Laiho Oy on yksi alansa kummajaisista: lohjalaistehdas on onnistunut säilyttämään koko tuotantonsa saman katon alla yli 60 vuotta. Myös Nanson Nokian tehdas saattaa vielä pelastua pienyrittäjien avulla.

talous
Ompelija työssään E.Laihon vaatetustehtaassa Lohjalla.
Yle

Esko Laihon vuonna 1954 perustama vaatetustehdas sai alkunsa villapäähineestä. Myyntimatkoillaan Laiho huomasi, että myös työvaatteille saattaisi olla kysyntää. Tänä päivänä lakkeja, hattuja tai aamutakkejakaan ei enää valmisteta, mutta työvaatteet E.Laiho Oy ompelee muun muassa Citymarket-ketjulle.

– Me ollaan sopivan kokoinen, huippuunsa trimmattu ompelimo, jossa on hyvä henkilökunta. Kotimaisuus on usein valtti, mutta ei aina. Jos pelkkä hinta ratkaisee, niin jossain muussa maassa tehty vaate menee kyllä meidän ohi, toimitusjohtaja ja perustajan tytär Liisa Laiho toteaa.

– Esimerkiksi kuntapuolella kilpailutukset ovat tätä päivää ja siinä kotimaisuus ei saa edes olla mikään tekijä. Teknisillä tai laadullisilla ominaisuuksilla voidaan määrittää sitä tuotetta, mutta kotimaisuus ei saa EU-lainsäädännön mukaan olla mikään itseisarvo, markkinointipäällikkö Jaana Nurminen jatkaa.

Ompelutyö katosi Kiinaan ja palailee Baltiaan

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtajan Anna-Kaisa Auvisen mukaan kotimaisen tekstiiliteollisuuden alamäki alkoi 90-luvun puolivälissä, kun ruotsalaiset ja tanskalaiset vaateketjut rynnivät markkinoille. Kiristynyt hintakilpailu on saanut miltei kaikki suomalaiset vaatebrändit siirtämään vähintään ompelutyön ulkomaille. Toisaalta yhä useampi vaatemerkki ompeluttaa nykyään tuotteensa Baltiassa Kaukoidän sijaan. Esimerkiksi Virossa on useita suomalaisten vaatevalmistajien omia tehtaita ja sopimusvalmistajia.

Lankarullia E.Laihon vaatetustehtaassa Lohjalla.
Yle

Suomessa suurin vaateteollisuuden ongelma on nimenomaan ompelutyön kalleus. Suunnittelu- ja kankaiden leikkaustyö saatetaan yhä tehdä kotimaassa, mutta vaatteet ommellaan yleensä ulkomailla.

Toisaalta valmistusmaan valintaan vaikuttavat joissain tapauksissa myös muut syyt kuin hinta. Esimerkiksi Luhta ja Reima valmistavat vaatteensa Kiinassa, koska siellä on teknisten urheiluvaatteiden valmistustaitoa, jota ei Baltiasta löydy. Kyseiset yritykset myös myyvät vaatteitaan paljon Kaukoidässä.

Nanson tehdas saattaa vielä nousta jaloilleen

Viimeisin iso kolaus kotimaiselle vaatevalmistukselle oli Nanson ilmoitus Nokian tehtaan lakkauttamisesta. Toivo tehtaan jatkosta kuitenkin elää, sillä yritysrypäs pohtii parhaillaan sen ostamista. Yleisön mielenkiintoa on jo mitattu muun muassa ennakkotilausten perusteella valmistettavalla Papu Designin trikoomekolla. 3 500 kappaleen erikoiserä myytiin loppuun hetkessä.

– Kyllä näyttää siltä, että ihmisiä kiinnostaa vaatteen alkuperä. Moni on tilannut mekon ihan vain tukemisen vuoksi. Toisaalta jotkut asiakkaat ovat niin ihastuneita meidän mekkomalliin, että he haluavat vaatteen sen takia, Papun makkinointikoordinaattori Marja Kurkela iloitsee.

– Nokian tehtaan tulevaisuudesta on neuvottelut käynnissä ja päätöksiä yritetään tehdä pian. Koetuotantoon ovat Papun lisäksi tulossa mukaan Uhana Design, Tauko Design ja Varusteleka. Yhteydenottoja yrityksiltä on tähän mennessä tullut yli 50, eli kiinnostusta kyllä riittää, Nokian Neulomon toimitusjohtaja Vesa Moisio summaa.

Osaava henkilökunta on pian kiven alla?

Lohjalaisella Laihon tehtaalla on seurattu vaatevalmistuksen karkaamista kotimaan rajojen ulkopuolelle apein mielin.

– Se on surullista. Mitä vähemmän on alan toimijoita, sitä vaikeampaa on saada ammattitaitoisia työntekijöitä. Kun ei ole kysyntää teollisille ompelijoille, niin se vie koulutukselta pohjan pois. Tällä hetkellä koulutetaan lähinnä luovia design-pikkuasioiden tekijöitä, se on varmasti ihan kivaa, mutta pitäisi pystyä tekemään myös teollista työtä, Liisa Laiho huomauttaa.

Suurin osa E.Laihon työntekijöistä ompelee seisaaltaan.
Yle

"Haista vaatetta ennen kuin ostat sen"

Mikä sitten neuvoksi kaupassa, josta ei löydy yhtään kotimaista vaatetta? Laihon vaatetustehtaan naiset antavat yksinkertaisia neuvoja.

– Kannattaa ensinnäkin miettiä, että mitä tarvitsee. Mehän ostetaan aivan liikaa vaatteita. Pitäisi ostaa vähemmän ja laadukasta, mutta tärkein asia olisi miettiä, että tarvitsenko tämän vaatteen ylipäätään vai enkö tarvitse, Jaana Nurminen toteaa.

Vaatetta kannattaa myös haistella ennen lopullisen ostopäätöksen tekemistä, Liisa Laiho ohjeistaa.

– Yksi minun suosikkivinkkini on se, että haistaa vaatetta etenkin, jos sen ostaa lapselle. Jos uusi vaate haisee kemikaalille, niin silloin siinä on jotain enemmän kuin pitäisi olla. Usein se haju kertoo siitä, että vaate on tullut jostain tosi kaukaa. Vaate täytyy käsitellä, että se kestää pitkän matkan kosteassa kontissa.