Pula pätevistä lastentarhanopettajista vaivaa pääkaupunkiseutua – lisää tarvittaisiin lähes 470

Lastentarhanopettajaliiton mukaan päteviä lastentarhanopettajia tarvittaisiin pääkaupunkiseudulle lisää lähes 470. Liiton mukaan pääsyy vajeeseen on koulutuspaikkojen vähäisyys: niiden määrä laski lastentarhanopettajakoulutuksen siirryttyä yliopistoihin 90-luvulla. Pääkaupunkiseudulla myös palkan pienuus yhdistettynä kalliiseen elämiseen hillitsee intoa alalle.

Kotimaa
Lapset rakentavat hiekkakakkuja.
Petri Lassheikki / Yle

Pääkaupunkiseudulla on kova pula pätevistä lastentarhanopettajista. Lastentarhanopettajaliiton mukaan päteviä tarvittaisiin lisää lähes 470.

Lastentarhanopettajaliiton näkemys vajeesta perustuu työvoimatilastoihin ja kuntien varhaiskasvatusjohtajien antamiin tietoihin.

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo, että syynä vajeeseen on yliopiston aloituspaikkojen vähäisyys.

– Olemme muutamien vuosien ajan saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä tilapäistä lisärahoitusta aina vuodeksi kerrallaan, jotta yliopistot ottaisivat lastentarhanopettajia enemmän kuin heidän kiintiönsä on.

– Se on alkanut onneksi toimia, ja nythän me olemme yrittäneet kovasti vaikuttaa siihen, että saisimme pysyvän rahoituksen ja jotta aloituspaikkojen määrää voitaisiin nostaa lähes puolella nykyisestä.

Koulutus siirrettiin yliopistoihin

Lastentarhanopettajien koulutus siirtyi yliopistoihin vuonna 1995. Liiton mukaan tuolloin sisäänottomäärät laskivat selvästi. Vuosien saatossa huoli lastentarhanopettajapulasta on noussut esiin usein.

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n vuonna 2012 valmistuneen selvityksen mukaan vuosien 1995–2005 aikana yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrät vähenivät vuosittaisesta yli 500 opiskelijasta noin 350 opiskelijaan. Viime vuosina aloituspaikkoja on ollut nelisensataa.

Palkka ei tahdo riittää elämiseen

Pääkaupunkiseudulla vajeeseen vaikuttaa jossain määrin myös lastentarhanopettajan palkan riittämättömyys asumiseen ja elämiseen.

– Toki pääkaupunkiseudulla vaikuttaa myös se, että täällä elinkustannukset ovat kalliimmat kuin muualla päin Suomea ja lastentarhanopettajien palkat ovat sen verran pienet, että saatetaan hakeutua pois pääkaupunkiseudulta jonnekin muualle, toteaa Pakanen.

Pakanen kiittelee, että pääkaupunkiseudut kunnat ovat reagoineet tähän – ainakin jonkin verran.

– Täällähän on hiukan paremmat palkat kuin muualla juuri sen takia, koska elinkustannukset ovat korkeammat.

Alaa opiskelevista enemmistö ei vilkuile muualle

Tulevina vuosina pätevien lastentarhanopettajien tarve kasvaa entisestään eläköitymisen takia.

Lastentarhanopettajaliitto uskoo, että aloituspaikkojen lisäys on toimiva lääke. Liiton mukaan ala nimittäin kiinnostaa, pienestä palkasta huolimatta.

– Hakijoita on huomattavasti enemmän kuin koulutukseen pystytään ottamaan, sekä kandi- että maisteritutkintoon. Kyllä se on vielä ollut vetovoimainen huonosta palkkauksesta huolimatta.

– Työ on kuitenkin se joka palkitsee ja pienten lasten opettajuus on motiivi, miksi tähän lähdetään, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen kertoo.

Erityisopettajistakin on pula

Helsingin yliopistossa tutkittiin vuonna 2012 lastentarhanopettajaksi opiskelevien innokkuutta jäädä alalle. Silloin ammattiin jäämistä suunnitteli 72 prosenttia kasvatustieteen koulutuksessa olevista, poislähtöä suunnitteli 28 prosenttia. Viiden vuoden työssäolon jälkeen lähtöhalukkuus pieneni.

Pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin pätevien lastentarhanopettajien lisäksi myös päteviä varhaiskasvatuksen erityisopettajia.

Lastentarhanopettajaliiton mukaan heitä tarvittaisiin noin 50. Tähänkin auttaisi liiton mukaan koulutuspaikkojen lisäys ja myös se, että alaa opiskelleet eivät mene muhin töihin.