Pienet pankit pärjäävät, jos jättävät turhat riskit ottamatta

Monet pienet paikkakunnat kipuilevat palveluiden häviämisen kanssa. Muutaman tuhannen asukkaan Paltamosta löytyy kuitenkin esimerkki hyvin kannattavasta pankkitoiminnasta.

talous
Osuuspankin logo katolla
Heikki Rönty / Yle

Monessa maalaispitäjässä katsellaan avuttomana, kun kylän keskusraitin liiketilojen näyteikkunat ammottavat mustina ja tyhjinä. Palvelut häviävät muualle, kannattavuus ei ole riittävän korkea.

Pankkitoiminnassa pieni voikin olla kaunista, monet maalaispaikkakuntien itsenäisenä pysyneet pankit ovat taloudellisesti erinomaisessa kunnossa. Voitot eivät ole olleet päätähuimaavia, eikä rakennuksillakaan juuri pröystäillä. Suomalaisen sanonnan mukaan ollaan eletty suu säkkiä myöten.

Esimerkiksi Paltamon osuuspankin vakavaraisuus on yli 60 prosenttia (siirryt toiseen palveluun), joka on kolminkertainen keskimääräiseen suomalaiseen pankkiin verrattuna (siirryt toiseen palveluun).

Vakavaraisuus kertoo ennen kaikkea riskien välttelystä. Paltamon osuuspankin toimitusjohtaja Jorma Niemi sanoo, että pankin hyvän kunnon taustalla on pitkäaikainen strategia. Kaikkiin kommervenkkeihin ei lähdetä mukaan, mutta perustehtävä hoidetaan hyvin.

Tuloksia ei hyvinäkään aikoina ole viety erityisesti mihinkään, vaan ne on säilytetty täällä.

Jorma Niemi

– Vaikka valtakunnassa ja maailmalla tehdään kaikenlaisia asioita pankeille ja asiakkaille, niin meillä on lähdetty siitä, että asiat mitä tehdään, pitää olla asiakkaillekin tarpeellisia.

Tuottoja ei maksimoida riskiä ottamalla

Käytännössä se on tarkoittanut, että kun pankki on tehnyt pitkään tasaista tulosta, sitä ei ole päästetty maailmalle suurien tuottojen toivossa.

– Tuloksia ei hyvinäkään aikoina ole viety erityisesti mihinkään, vaan ne on säilytetty täällä ja yritetty saada omilla varoilla paltamolaisille yrityksille ja ihmisille hyvää aikaan. Sellainen aggressiivinen uusien asiakkaiden hankinta ja kasvu edellä -meno ei ole meidän juttu, vaan pikemminkin pidetään omistamme huolta, ollaan heihin yhteydessä, sanoo Niemi.

110-vuotias Paltamon osuuspankki on Op-ryhmän vanhin pankki Kainuussa ja kuuluu niiden neljän vanhimman pohjoissuomalaisen, yhtäjaksoisesti toimineen pankin joukkoon. Pankin leipäpuu on peruspankkitoiminta, talletusten vastaanotto ja edelleen välittäminen luottoina asiakkaille. Viime vuonna pankki teki liikevoittoa reilun 800 000 euroa.

Se on tällainen isien perintö.

Raili Kemppainen

– Otto- ja antolainauksen erotuksella me noin 70-prosenttisesti eletään. 30 prosenttia tuloksesta tulee muusta, sanoo Niemi.

Pieni pankki ei pysty tuottamaan aivan kaikkia asiakkaiden kysymiä palveluita, joten ne ostetaan joko lähipankeilta tai Osuuspankkikeskukselta.

Pankkisuhde on pitkä

Paltamon Osuuspankin asiakkaista suurin osa on paltamolaisia, sanoo Jorma Niemi.

– 2300 asiakkaasta kolmannes on Paltamon ulkopuolelta. Näistäkin suurin osa on Paltamossa asuvien asiakkaiden lapsia, jotka ovat menneet maailmalle ja ovat jääneet meille asiakkaaksi.

Pankkisuhde on monella asiakkaalla pitkä, mutta myös maanläheisellä suhtautumisella on vaikutusta asiakkaiden saantiin. Kylän raitilta tavoitettu Raili Kemppanen on ollut pankin asiakas lapsesta saakka.

– Me olemme sukupolvesta toiseen oltu tämän nykyisen ainoan pankkimme asiakkaita. Se on tällainen isien perintö.

Jani Naumanen tavoitettiin matkalla kylän kauppaan. Hän on myös tyytyväinen pankkiin, vaikka on välillä sitä vaihtanutkin.

– Me olemme sellaisia tänne tulleita uusasukkaita ja tämän paikan pankki oli ensimmäinen, joka halusi auttaa meitä pääsemään maaseudun elämään. Siellä osataan katsoa sitä, mitä ihminen tarvitsee ja mihin se oikeasti sitä rahaa tarvitsee, sanoo Naumanen.