Nyt haetaan kakkaa kukkasille hevostalleilta – mutta varo liian tuoreita munkkeja

Keväisin hevostalleilla käy kuhina, eikä pelkästään ratsastajien vuoksi. Moni käy kyselemässä talleilta hevosenlantaa puutarhoihinsa lannoitteeksi. Puutarhaneuvojan mukaan oikean annostelun oppiminen vaatii näppituntumaa ja kasvien kunnon tarkkailua. Liian vahvaa lannoitusta kasvit eivät kestä.

Kotimaa
Ihmisiä siivoamassa hevostarhoja
Tiina Kokko / Yle

Valmennuskeskus MP Riding Centeriä Hämeenlinnan Rengossa pitävät Mia ja Petri Korhonen päättivät järjestää eräänä toukokuisena päivänä Kakkaa kukkasille -tapahtuman. Kun talleilla on nelisenkymmentä hevosta ja tarhojakin yhtäläinen määrä, kertyy lantaa vuoden mittaan jo tarhoihinkin merkittävästi.

– Hevoset ovat pitkän päivän ulkona. Toiset ovat neljä tuntia, toiset vähän pidempään. Ulkoalueet täytyy siivota kauneuden ja siisteyden vuoksi ja lakikin sen vaatii, että ne pidetään puhtaana, kertoo Petri Korhonen.

Miksipä siis ei samalla tarjoaisia ihmisille mahdollisuuden noutaa lantaa kotipuutarhaansa? Mia Korhonen sanoo, ettei ole mahdotonta, että Kakkaa kukkasille -päivästä tulisi ihan jokakeväinen tapahtuma.

Ihmisille lantatarjous kelpasi, vaikka se tarkoitti sitä, että itsekin joutui tarhoista lantaa haravoimaan. Petri Korhosen mukaan tarkoituksena olikin tarjota ihmisille liikunnallinen iltapäivä luonnon keskellä. Lannan sai mukaansa ilmaiseksi.

Kikkareet koirilta piiloon

Porkkana-, sipuli-, mansikkaistutuksetja perunapenkki nyt ainakin. Ja ehkä marjapensaat. Ne saavat Hämeenlinnan Rengossa asuvien Esko ja Marja Järvenpään puutarhassa hevosenlantaa tänä keväänä.

Traktori kippaa hevosenlantaa peräkärryyn
Jos palaneen hevosenlannan seassa on purua, se sopii maanparannukseen.Tiina Kokko / Yle

Järvenpäät olivat tulleet hakemaan lantaa suoraan tallilta naapurin vinkin perusteella. Esko Järvenpää aikoo pistää lantaa istutusten ja kylvösten pohjalle ja multaa päälle. Kun kasvisten juuret kasvavat, alkavat ne imeä vähitellen elinvoimaa lannasta.

Pariskunnan keräämä lanta on peräisin tarhasta eli täyttä tavaraa. Vanhimmat jätökset ovat saaneet muhia ulkona syksystä lähtien, joten lannan voimakkuus on ehtinyt hieman tasaantua. Liian tuoreen hevosenlannan kanssa kannattaakin olla varovainen, jotta ei saa aikaan tuhoa puutarhassaan.

Hattulalainen Merja Vilska halusi peräkärryynsä purunsekaista, jo valmiiksi palanutta lantaa. Vilskan kotipuutarhassa hevosenlanta on tuttu juttu.

– Se on parasta. Se ongelma siinä on, että koirat tuppaavat tykkäämään siitä myös. Kikkareet pitää hyvin peittää peltoon, etteivät ne lähde sieltä pois, Vilska nauraa.

Vilska oppi jo äidiltään, että kannattaa käyttää palanutta hevosenlantaa, koska liian tuore lanta saattaa polttaa kasvien juuria.

Oikea annostelu näppituntumalla

Miten hevosenlantaa sitten pitäisi käyttää, etteivät kasvit kärsisi turhan vahvasta sekoituksesta?

Etelä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtaja, hortonomi ja puutarhaneuvoja Arja Pehkonen huomauttaa, että oli sitten kyseessä lehmän- tai hevosenlanta, tarkkoja ohjeita sen käyttämiseksi ei voi antaa, vaan hommassa tarvitaan näppituntumaa.

Arja Pehkonen nyppii ruukusta kuivia lehtiä pois
Arja Pehkonen kehottaa tarkkailemaan hevosenlannalla lannoitetun kasvin kuntoa pitkin kasvukautta.Miki Wallenius / Yle

Näppituntuma taas kehittyy lannoitettua kasvia seuraamalla pitkin kasvukautta. Kokemus on tässäkin valttia.

Arja Pehkonen sanoo, että jos kasvin lehdet jäävät pieniksi, ovat vaaleanvihertävät ja muutenkin kasvi on kitukasvuisen oloinen, silloin voi olettaa, että lannoitetta ei ole tarpeeksi tai lannoite ei ole ollut tarpeeksi "ravitsevaa". Liian väkevää lannoitusta kasvi ei kestä, siispä näppituntumalla on etsittävä sitä sopivaa sekoitusta, jos käyttää pelkästään lantaa.

Pehkonen neuvoo, että vähän voimakkaampaa lantaa voi laittaa maahan tomaatin tai kurpitsan kasvupaikan pohjalle tavallaan lämpöpatteriksi, ja sopivasti multaa päälle. Alussa tomaatin ja kurpitsan juuret eivät kasva, joten lanta ei pääse polttamaan juuria.

Sivutuotteena rikkakasveja

Esimerkiksi pensasrivistöön katteen sekaan voi laittaa hevosenlantaa ja katsoa, miten pensaat alkavat käyttäytyä. Jos pensaat alkavat mukavasti vihertää, silloin koostumus ei ole liian vahva. Jos taas pensaat näyttävät kärsivän, silloin tehoa on liikaa.

Jos lanta on aivan tuoretta, sen voi laittaa lehtikompostiin, jossa se pistää vauhtia lehtien kompostoitumiseen. Jos lannan seassa on purua, se sopii maanparannusaineeksi. Puru tosin hajotessaan käyttää itse typen hyväksi, joten lannoitteena purulanta ei välttämättä ole kaikkein tehokkainta, Pehkonen huomauttaa. Maanparannusaineeksi se sopii mainiosti.

– Lanta tuo tullessaan myös rikkakasveja, mikä kannattaa ottaa huomioon, muistuttaa Arja Pehkonen.