"Olemme keksineet, miten ilo palautetaan kouluun" – Veromäen oppimismalli mallina maailmalle

Veromäen neljännet luokat ovat opiskelleet yksilöllisen oppimismallin mukaisesti kuluneen lukuvuoden ajan. Luokanopettaja Markus Humalojan mielestä mallin voisi monistaa mihin kouluun tahansa, kunhan opettaja sisäistää oppilaskeskeisen opetuksen ja koulu kannustaa tiimiopettajuuteen.

Kotimaa
Oppilaita.
Jari Kovalainen / Yle

Vantaalaisen Veromäen koulun kolmannessa kerroksessa kiertää jälleen vierailijaryhmä. Oppilaat ottavat tilanteen tyynesti ja vastaavat vieraiden kysymyksiin englanniksi. Keskieurooppalaiset vieraat nyökyttelevät: tämä on nyt sitä oppilaskeskeistä opetusta.

Vieraita kotimaasta tai kauempaa käy tutustumassa neljänsien luokkien toimintaan lähes viikoittain. Keskustelu käy vilkkaana myös opettajien keskustelupalstoilla, ja luokanopettaja Markus Humalojan mukaan viimeistään Ylen Koulukorjaamo-sarja on tehnyt opetusmallin tutuksi myös laajalle yleisölle.

– Alkuun kamerat jännittivät oppilaita, mutta on hauska huomata, että nyt viimeisten kuvausten aikana he eivät ole kiinnittäneet niihin enää mitään huomiota, Humaloja naurahtaa.

Oppimismalli ja tiimiopettajuus laajenevat tuleville nelosluokille

Veromäen koululla viestikapulaa siirretään eteenpäin ensi syksynä, kun uudet nelosluokat aloittavat koulunsa yksilöllisen oppimismallin mukaisesti. Vastuu tiedon ja kokemuksen siirtämisestä lankeaa nykyisen 4B-luokan opettajalleLiisa Pekkaselle. Hän on toteuttanutHumalojan kehittämää mallianyt puolisen vuotta osana nelihenkistä opettajatiimiä.

Opettaja ja oppilas.
Derrick Frilund / Yle

Pekkanen ryhtyy syksyllä vetämään uutta neljän hengen tiimiä. Saman luokka-asteen opettajat suunnittelevat kaiken opetuksensa yhteistyönä verkko-oppimisympäristössä.

– Tiimiopettajuuteen tämä homma pitkälti perustuu. Yhdessä luodaan oppimateriaalia ja jaetaan sitä. Ei siitä tulisi mitään, jos yksin yrittäisi puurtaa, hän toteaa.

Veromäen koulun digitaalinen tiimiopettajuus on valittu mukaan myös HundrED-hankkeeseen. HundrED on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden viralliseen ohjelmaan kuuluva suurhanke. Sen tavoitteena on pohtia, miltä koulujen ja koulutuksen seuraavat sata vuotta näyttävät Suomessa ja maailmalla.

Veromäen koulu jakaa hankkeen kautta eteenpäin kokemuksiaan siitä, miten teknologia helpottaa opettajan työtä ja samalla edistää oppilaskeskeistä opetusta.

Mahdollista missä tahansa koulussa - tietyin ehdoin

Markus Humalojan mielestä Veromäen koulussa käytössä olevaa yksilöllistä, itseohjautuvaa oppimismallia voisi toteuttaa missä tahansa koulussa. Se vaatii kuitenkin, että opettaja ymmärtää ja sisäistää mallin pedagogisen lähtökohdan.

– Oppilaskeskeinen oppiminen tarkoittaa sitä, että oppilaalle tosiaankin annetaan vapautta valita opiskelutapa ja aika. Opetussuunnitelma määrittää sisällön, mutta oppilaalle voidaan antaa valtaa myös sen suhteen, mitkä sisällöt poimitaan syvempään käsittelyyn ja keskusteluun, Humaloja selittää.

Opettaja Markus Humaloja.
Derrick Frilund / Yle

Humaloja korostaa myös itsearvioinnin tärkeyttä. Sitä pitää opettaa kaiken aikaa – kevyesti ja nopeasti jokaisen tehtävän jälkeen. Myös itsesäätelyä pitää opiskella.

– Toisilla oppilailla itsesäätely on hyvin kehittynyt, mutta toisilla se vaatii paljon tukea.

Kouluilta uusi oppimismalli vaatii toimivien opettajatiimien rakentamista ja digitaalisiin ympäristöihin ja laitteisiin panostamista.

– Tämä voi yhdelle opettajalle olla tekemätön paikka ainakin siinä laajuudessa kuin sitä meillä toteutetaan, Humaloja korostaa.

Luottamusta ja rentoa otetta

Liisa Pekkasen mielestä uusi malli vaati opettajalta uskallusta luottaa oppilaisiin. Kun tehtäviä tehdään omaan tahtiin, välillä ne kasaantuvat ja tulee alamäkiä. Silloin opettajalla pitää olla aikaa tukea oppilasta.

– Kun oppilas tarvitsee apua, niin minä olen saatavilla. Eihän se tapahdu aina sillä samalla sekunnilla, kun on paljon lapsia, mutta minä yritän kuitenkin olla heitä hyvin lähellä, Pekkanen kertoo.

– Kun opettaja tukee hetken oppilasta, niin oppilaan luottamus itseensä ja vastuun kantamiseen kasvaa.

Oppilaita, Veromäen koulu Vantaa.
Derrick Frilund / Yle

Kevään kokemus on osoittanut Pekkaselle, että opettajalta vaaditaan myös rentoa otetta.

– Minä en olekaan se, joka siellä luokan edessä papattaa ja sanoo mitä seuraavaksi tehdään. Oppilaat tekevät tunnilla eri asioita, ja opettajan pitää olla valmis auttamaan ensin matikassa ja siirtymään seuraavassa hetkessä äidinkieleen, englannin kieleen ja siitten ympäristö- ja luonnontietoon.

Kevään aikana on yllättänyt se, että kaikkien oppiminen menee eteenpäin, vaikka luokassa on hyvin eritasoisia oppijoita.

Digitaidot paranivat, kiinnostus opiskeluun lisääntyi

Ylen Koulukorjaamo teki kyselyn oppilaiden huoltajille kuluneen lukuvuoden kokemuksista. Digitaidot ja motivaatio nousivat vastauksissa ylitse muiden.

Lähes kaikki vastanneista olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän lapsensa digitaidot olivat selvästi kehittyneet vuoden aikana. Kukaan vastanneista ei kiistänyt väitettä.

Oppilailla on ollut käytössään kannettavat tietokoneet syksystä lähtien. Humalojan mukaan digitaidot ovat kehittyneet tehtäviä tehdessä – tietotekniikkaa ei ole erikseen opetettu.

Myös lasten kiinnostus koulua ja opiskelua kohtaan on vanhempien mielestä lisääntynyt.

Se olisi ollut Markus Humalojalle ilmiselvää ilman kyselyäkin. Kun oppilaille annetaan vastuuta omasta oppimisesta, se motivoi.

– Huomaan kuitenkin, että olen aliarvioinut oppilaita. Hämmästyttävää, miten nopeasti oppimaan oppimisen taidot ovat kehittyneet – ja miten hyvälle tasolle.

Oppilaita
Jari Kovalainen / Yle

– Me olemme tosi lähellä sitä, että olemme keksineet, miten aito ilo ja motivaatio palautetaan kouluun. Sehän on ollut vähän hukassa tutkimustenkin mukaan. Muutosta parempaan on ihan näkyvästi tapahtunut, hän vakuuttaa.

Humalojan mielestä heillä on nyt käsissään malli, joka tuottaa yhteisölle hyvinvointia. Kun opettaja ei opeta kaikille yhtä aikaa, hänelle jää enemmän aikaa oppilaiden kohtaamisen henkilökohtaiselle tasolla.

– Uskon opetusmenetelmämme toimivan erikokoisilla ryhmillä. Jokainen voi kuitenkin miettiä, mitä tapahtuu opettajan ja oppilaan väliselle henkilökohtaiselle kohtaamiselle, jos oppilasmäärä luokassa nousee kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen, hän muistuttaa.

Koulukorjaamo-sarjan päätösjakso A-studiossa maanantaina 9.5. klo 21, TV1.