Hävittäjävalmistaja kaappasi puolustusvoimien viestintätoimiston – “Lopetimme yhteistyön, olisi johtanut jääviysongelmaan”

Puolustusvoimien käyttämä viestintätoimisto Kaiku Helsinki teki viime viikolla sopimuksen Eurofighter-hävittäjää valmistavan BAE-Systemsin kanssa. Ennen siirtymistään hävittäjävalmistaja BAE-Systemsin palvelukseen Kaiku Helsinki ehti tarjota viestintäpalveluita puolustusvoimille kolmen vuoden ajan.

Kotimaa
Britannian ilmavoimien Eurofighter Typhoon -hävittäjä Ämarin kentällä Virossa.
Britannian ilmavoimien Eurofighter Typhoon -hävittäjä Ämarin kentällä Virossa.Ahti Kaario / Yle

Kaiku Helsinki -viestintätoimiston monivuotinen yhteistyö puolustusvoimien kanssa loppui, kun Kaiku lähti tavoittelemaan hävittäjävalmistajan asiakkuutta.

– Yhteistyön jatkaminen olisi johtanut jääviysongelmaan, sanoo pääesikunnan tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara.

Kaiku Helsinki laskutti kolmen vuoden aikana puolustusvoimilta palveluistaan noin 64 000 euroa.

"Eurofighterin näkökulma mukaan keskusteluun"

Toimisto auttaa nyt hävittäjävalmistajaa sen julkisuustyössä eli esimerkiksi tiedotusvälineiden kohtaamisessa. Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara myöntää, että yhteistyö puolustusvoimien kanssa oli hyvä meriitti, kun toimisto yritti saada aseyrityksen asiakkaakseen.

– Nyt myös Eurofighterin näkökulma tulee varmasti keskusteluun, lupaa Saarnivaara.

Onko riskiä siitä, että konsultit vievät BAE-Systemsille tietoa, jonka päätyminen hävittäjähankintaa tavoittelevalle yhtiölle voisi olla epäedullista puolustusvoimille?

– Ei. Olemme tehneet (viestintätoimiston kanssa) vaitiolosta sopimuksen, Karhuvaara sanoo.

Myös toisella hävittäjävalmistajalla on kosketus puolustusvoimiin. Jas Gripen -hävittäjää valmistavan Saabin maajohtajana toimii Anders Gardberg, joka on tehnyt pitkän upseeriuran puolustusvoimissa.

Puolustusvoimat on käynnistämässä tarjouskilpailua kalliista hävittäjähankinnasta. Varsinaisesta hankinnasta päätetään vuonna 2019 alkavan vaalikauden aikana.

Sotilaiden ja virkamiesten kynästä liian monimutkainen paperi

Kun Kaiku valmensi puolustusvoimien johtoa ja viestintäväkeä, tavoitteena oli auttaa heitä “viestimään kirkkaasti ydinasioistaan” kuten asevelvollisuudesta.

Pääesikunnassa valmisteltiin kolmisen vuotta sitten uutta tiedotusstrategiaa. Karhuvaaran mukaan kävi pian selväksi, että sotilaiden ja virkamiesten kynistä syntyy liian pitkä ja monimutkainen paperi.

– Se ei ollut strategia ollenkaan, Karhuvaara murahtaa.

Puolustusvoimat päättikin tilata avuksi viestintäkonsultin tarjouskilpailulla, jonka voitti Kaiku Helsinki.

“Uskalsimme lähteä SuomiAreenaan”

Karhuvaara kertoo, että puolustusvoimille on ollut tärkeää kertoa sotilaallisen maanpuolustuksen ja erityisesti asevelvollisuuden merkityksestä.

Toinen tärkeä viesti liittyy maanpuolustustahtoon ja kokonaisturvallisuuteen, sillä sotilaallinen valmistautuminen on vain osa maanpuolustusta. Kolmanneksi puolustusvoimat on halunnut kertoa sotilaallisen kriisinhallinnan merkityksestä.

Viestintäkonsultit istuivat lukuisissa palavereissa puolustusvoimien väen kanssa. He neuvoivat, kuinka puolustusvoimat voi tuoda sille tärkeitä asioita esille.

Karhuvaaran mukaan yhteistyöstä on ollut hyötyä.

– Olemme tehneet rohkeampia ja leveämpiä ulostuloja julkisissa tilanteissa. Lähdimme entistä näkyvämmin esimerkiksi SuomiAreenaan, hän kuvaa.

SuomiAreena on Porin kaupungin ja MTV:n joka heinäkuussa järjestämä, kymmeniätuhansia ihmisiä keräävä yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma.

Strategiatyön lisäksi viestintätoimisto on valmentanut puolustusvoimien henkilöstöä tiedotusvälineiden haastatteluihin.

Ministeriöt ostivat viestintäpalveluita miljoonalla

Puolustusvoimien lisäksi moni muukin julkisen sektorin toimija hankkii ulkopuolista vahvistusta viestinnälleen. Ylen selvityksen mukaan pelkästään eri ministeriöt ja valtioneuvoston kanslia hankkivat viime vuonna viestintätoimistojen palveluita yhteensä lähes miljoonalla eurolla.

Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara sanoo, että julkisen sektorin asiakkaiden määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi.

– Vaatimukset viestinnän volyymille ja laadulle kasvavat koko ajan. Suurin osa julkisen sektorin töistä on viestinnän sisällöntuotantoa. Lisäksi on konsultointia, neuvonantoa ja tutkimuksia, hän kertoo.

Huomattava osa toimeksiannoista liittyy tilanteisiin, joissa jokin uusi palvelu tai hanke halutaan kansalaisten tietoisuuteen.

– Julkisellakin sektorilla on oivallettu, että ihmisten huomiosta täytyy kilpailla. Ei riitä, että asiasta kerrotaan nettisivulla, Saarnivaara sanoo.