15-vuotias tyttö kirjasi traagiset tapahtumat päiväkirjaan - vuoden 1918 tapahtumista tehdään tv-sarja

Vuoden 1918 tapahtumien satavuotismuistelu saa uusia muotoja. Toimittaja Tapani Ripatilla on tekeillä ohjelmasarja, joka vie katsojan ja kuulijan perehtymään siihen, miten aikalaiset kokivat Suomea ravistelleet tapahtumat.

päiväkirjat
Tapani Ripatti Yle Lahden toimituksessa.
Hanna Lumme / Yle

Sata vuotta sitten Suomessa elettiin traagisia aikoja, kun taistelut riehuivat ympäri maata. Kokemusten ristiriitaisuudesta kertoo se, että tapahtumia kutsutaan mm. kapinaksi, sisällissodaksi, etniseksi puhdistukseksi, vallankumoukseksi tai veljessodaksi.

Konflikti jätti suomalaisten mieliin syvät arvet, jotka eivät vieläkään ole umpeutuneet ja tapahtumien jälkikaiut tuntuvat edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tekeillä oleva ohjelmasarja esittää tapahtumat 15-vuotiaan orimattilalaisen tytön silmin. Verna Waren oli kunnanlääkärin tytär, joka piti päiväkirjaa, kun historialliset tapahtumat koettelivat Suomea vuonna 1918.

Kipinä syttyi Lahden taistelupaikoilla

Toimittaja Tapani Ripatti oli vuonna 2007 Lahden museon arkeologin, Hannu Takalan, kanssa tekemässä ohjelmasarjaa matkailijoille, kun vuoden 1918 tapahtumat nousivat esiin vanhoilla taistelupaikoilla, Lahden urheilukeskuksen Kisatuli-kukkulalla.

Warenin päiväkirjat ovat punainen lanka, joka sitoo tuon ajan tapahtumat yhteen.

Tapani Ripatti

– Oivalsin, että seuraava vuosi tulisi olemaan näiden tapahtumien 90-vuotis merkkivuosi ja siitä kaikki lähti liikkeelle, muistelee Ripatti.

Ripatti sai tietää, että Orimattilan kirjastossa säilytettiin Verna Warenin päiväkirjoja ja pääsi perehtymään niihin.

– Waren aloitti päiväkirjan pidon tammikuun viides päivä ja kirjoitti melko ahkerasti ajankohtaisista tapahtumista. Hän lähti välillä Helsinkiin, mutta joutui pakenemaan sieltä takaisin Orimattilaan.

– Tapasin myöhemmin Warenin lapsenlapsen ja sain häneltä luvan käyttää näitä päiväkirjoja radio-ohjelmasarjaa varten.

Verna kertoo historiasta tavallisen ihmisen näkökulmasta

Warenin päiväkirjat avaavat lukijalleen menneen maailman, johon ei enää ole paluuta. 1918 esimerkiksi tiedonvälitys oli vielä lapsenkengissään - ei ollut televisiota, eikä radiota. Esimerkiksi Yleisradio perustettiin vasta 1926.

Ihmiset olivat huhujen ja kuulopuheiden varassa.

Tapani Ripatti

– Päiväkirjamerkinnöistä nousee esille muun muassa se, kuinka paljon ihmiset olivat huhujen ja kuulopuheiden varassa. Kuinka paljon historiallisesti merkittäviä asioita esimerkiksi taistelujen etenemisestä jäi ihmisiltä pimentoon, muistuttaa Ripatti.

– Warenin päiväkirjat ovat punainen lanka, joka sitoo tuon ajan tapahtumat yhteen ja samalla havainnollistavat sen, miten tietoja tihkui kansalaisille.

Apuraha kertoo luottamuksesta

Verna Warenin päiväkirjat nousevat nyt uudestaan esille, sillä Päijät-Hämeen kulttuurirahasto on myöntänyt Ripatille ja ohjaaja Tommi Lipposelle 20 000 euron apurahan, jonka turvin tehdään uusi sarja vuoden 1918 tapahtumista televisioon, radioon ja nettiin.

Pääosa apurahasta menee kuvaus- ja matkakuluihin sekä muihin tuotantoon liittyviin menoihin. Tuloksena syntyy 17-osainen radiosarja ja 7-osainen televisiosarja. Näiden lisäksi luvassa on muuta sisältöä, joka julkaistaan netissä.

Emme halua kaunistella, emmekä peitellä tosiasioita.

Tapani Ripatti

– Apuraha on ensiarvoisen tärkeä asia, sillä se kertoo myös projektin uskottavuudesta ja tarpeellisuudesta.

Ripatin mukaan televisio-ohjelmiin tulee joitain dramatisoituja kohtauksia sekä muun muassa keskustelua asiantuntijoiden kanssa.

Avoimet haavat pitää puhdistaa

Suomessa ei edelleenkään ole helppoa puhua sadan vuoden takaisista tapahtumista avoimesti ja objektiivisesti. Jo se, millä nimellä konfliktia kutsutaan, tuo mukaan tunnelatauksen ja tästä syystä Ripatti ja Lipponen puhuvat mielellään vuoden 1918 tapahtumista.

– Tavoitteenamme on kertoa asioista, niin kuin ne olivat. Emme halua kaunistella, emmekä peitellä tosiasioita. Ei voida esimerkiksi puhua vankileireistä, jos sata vuotta sitten puhuttiin molemmilla puolilla keskitysleireistä, havainnollistaa Ripatti.

Näiden tapahtumien jättämät haavat ovat edelleen auki.

Tapani Ripatti

Ripatti on myös sitä mieltä, että vuoden 1918 tapahtumat ovat edelleen suomalaisten mielissä ja asioiden läpikäynti auttaa keventämään historiallista painolastia.

– Näiden tapahtumien jättämät haavat ovat edelleen auki tai sitten ne ovat arpeutuneet huonosti. Nyt, kun niistä tulee kuluneeksi sata vuotta, voisi edessä olla vihdoinkin sovittelun vuosi.