Jens Andersen: Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä

Kaikista Astrid Lindgrenin lastenkirjoita voi lukea paitsi hauskoja juttuja myös voimakkaita kannanottoja lasten ja heidän oikeuksiensa puolesta. Tämä varmasti on yksi syy hänen maailmanlaajuiseen suosioonsa, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Astrid Lindgren
Jens Andersen: Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä -kirjan kansi
WSOY

Yli 40 vuotta ovat Melukylän lapset, Vaahteramäen Eemeli ja Peppi Pitkätossu liittyneet kiinteästi elämääni. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin oli reilun kymmenen vuoden tauko mutta tänään taas kanssakäyminen näiden lastenkirjallisuuden merkkihenkilöiden kanssa jatkuu. Luimme vaimoni kanssa tyttärillemme pieninä iltaisin. Usein tytöt vaativat Peppiä, Eemeliä tai Melukylän lapsia. Nyt heidän lapsensa kuuntelevat innokkaina samoja juttuja. Kyse on tietenkin ruotsalaisen Astrid Lindgrenin luomista lastenkirjallisuuden klassikoista tai oikeammin muutamista niistä.

Viime vuoden lopulla ilmestyi tanskalaisen Jens Andersonin kirjoittama elämäkerta Astrid Lindgren Tämä päivä, yksi elämä. Kirjan on suomentanut Kari Koski ja kustantanut WSOY. Kirjoittaja on päässyt tutustumaan Lindgrenin kirjeenvaihtoon ja päiväkirjamerkintöihin, mikä tekee elämäkerrasta hyvin intiimin. Hän käytti arkistotyöhön pari vuotta kirjoittaessaan elämäkertaa. Jens Andersen on kirjailija ja tutkija, joka on kirjoittanut muun muassa H.C.Andersenin elämäkerran.

Pepin myötä maine alkoi kasvaa

Elämäkerrassa kerrotaan ensimmäistä kertaa suoraan ja kaunistelematta Astrid Lindgrenin 1907 - 2002 elämästä. Innokkaana kirjoittajana Astrid pääsi 17-vuotiaana kotipaikkansa sanomalehteen toimittaja-harjoittelijaksi. Lehden päätoimittaja, 30 vuotta vanhempi ja naimisissa ollut mies, ihastui nuoreen tyttöön. Seurauksena oli raskaus. Seurasi muutto Tukholmaan ja synnyttämään Kööpenhaminaan jouluna 1926. 19-vuotiaana yksinhuoltajana sihteeriksi opiskeleva Astrid ei voinut pitää poikaansa vaan tämä jäi sijaisäidille Kööpenhaminaan. Vasta Astridin avioiduttua vuonna 1931 poika pääsi asumaan äitinsä luokse. Astrid Lindgrenin kovat kokemukset yksinäisenä synnyttäjänä ja eläminen erossa lapsesta viisi vuotta vaikuttivat varmasti hänen kirjojensa hahmoihin.

Astrid ei voinut pitää poikaansa vaan tämä jäi sijaisäidille Kööpenhaminaan.

Juha Pikkarainen

Jo koulutyttönä Astrid Lindgren sai kouluaineensa paikallislehteen. Ensimmäiset kirjalliset yritykset julkaistiin sanomalehdissä vuonna 1933. Vuonna 1944 ilmestyi ensimmäinen lastenkirja. Läpimurto lastenkirjailijana tapahtui romaanilla Peppi Pitkätossusta vuonna 1945. Pepin myötä maine alkoi kasvaa ja uudet hahmot lisäsivät lukijoiden innostusta. Vuonna 1947 tulivat Melukylän lapset, -49 Pekka Peukaloinen, -54 poikani Mio, -55 Katto-Kassinen, -60 Marikki, -63 Eemeli, -73 Veljeni Leijonamieli ja -81 Ronja ryövärintytär. Astrid Lindgrenin kirjoja on painettu yli 80 miljoonaa ja niitä on käännetty 76 kielelle. Kaikkiaan Astrid Lindgren kirjoitti 53 teosta, joista on suomennettu 32.

Astrid puhui mielellään lapsista

Koko maailman tuntema kirjailija on saanut yli 40 erilaista palkintoa, niistä ensimmäisenä H.C.Andersen -mitalin vuonna 1958. Vuonna 1971 hän sai Ruotsin Akatemian suuren palkinnon. Saadessaan erilaisia palkintoja Astrid Lindgren ei korostanut itseään ja erinomaisuuttaan. Mieluummin hän puhui lapsista. Vuonna 1978 Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinnon saatuaan hän piti puheen, joka huomattiin ja josta puhuttiin.

”Kirjallisuuden vihaa tihkuvissa lapsuudenkuvauksissa oikein vilisee näitä kotityranneja, jotka ovat pelotelleet lapsensa tottelemaan ja alistumaan ja enemmän tai vähemmän tuhonneet heidän elämänsä. Onneksi ei pelkästään sitä tyyppiä. Onneksi on aina ollut vanhempia, jotka ovat kasvattaneet lapsensa rakkaudella ja ilman väkivaltaa. Mutta vasta tällä vuosisadalla vanhemmat ovat yleisemmin alkaneet kohdella lapsia vertaisinaan ja antaneet heidän persoonallisuutensa kehittyä vapaasti demokraattisessa perheessä ilman alistamista ja ilman väkivaltaa. Eikö silloin ole syytä huoleen, kun yhtäkkiä aletaan vaatia paluuta vanhaan, auktoritääriseen järjestelmään?”

Lindgren otti kantaa ruotsalaisen yhteiskunnan ongelmiin

Kaikista Astrid Lindgrenin lastenkirjoita voi lukea paitsi hauskoja juttuja myös voimakkaita kannanottoja lasten ja heidän oikeuksiensa puolesta. Tämä varmasti on yksi syy hänen maailmanlaajuiseen suosioonsa. Vanhemmiten Lindgren otti kantaa myös moniin ruotsalaisen yhteiskunnan ongelmiin.

Jens Andersenin Astrid Lindgren -elämäkerta yllättää lukijan avoimuudellaan. Kirjassa kerrotaan rehellisesti koko maailman satutädin välillä vaikeasta ja yksinäisestä elämästä, eikä siinä korosteta hänen suosiotaan. Kirjan sävy on positiivinen ja kohdettaan aidosti arvostava. Lukemisiin.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja.