Syvä maaseutu jää ilman huippunopeaa 4G-verkkoa rajalla – Venäjän takia

Nopea nettiyhteys tulee myös maaseudulle. Operaattoreiden yhteisyritys on rakentanut Pohjois- ja Itä-Suomeen jopa 450 megabitin verkkoa Lapista alkaen. Itärajalle jää kuitenkin pitkä kaistale ilman nopeinta 4G-verkkoa.

tekniikka
Kännykän yhteyden nopeustesti
Tuomas Hirvonen / Yle

Haja-asutusalue itärajalla jää osittain ilman huippunopeaa 4G-verkkoa. Verkon voisi sinnekin rakentaa, mutta haja-asutusalueen 4G:hen eniten tarvittavaa 800 megahertsin taajuutta ei voi Venäjän kanssa tehtyjen sopimusten mukaan käyttää lähellä rajaa. Julkisuudessa (siirryt toiseen palveluun) olleiden tietojen mukaan Venäjän armeija käyttää samaa taajuusaluetta omiin tarpeisiinsa.

Haja-asutusalueen 4G-verkon rakentamisessa käytetään 800 megahertsin taajuusaluetta, koska sen avulla peittoa syntyy korkeista tukiasemastoista helpommin ja tukiasemia tarvitaan vähemmän kuin korkeammilla taajuuksilla. Haja-asutusalueella tukiasemamaston korkeus on noin 70 metriä.

Käytännössä 4G saadaan myös rajan pinnassa oleviin taajamiin käyttämällä toista taajuusaluetta, mutta sitä ei kannata viedä harvaan asutulle alueelle, koska kantavuus on pienempi eli tukiasemaverkoston lisääminen tulisi kovin kalliiksi, sanoo Yhteisverkko Oy:n (siirryt toiseen palveluun) toimitusjohtaja Antti Jokinen.

– Kymmenien vuosien aikana toteutettua mastoinfraa ei vain ole mahdollista tai järkevää kovin nopeasti muuttaa toisenlaiseksi, vaikka olisi kuinka paljon rahaa ja tahtotilaa.

Kaikki nykyiset katvealueet eivät välttämättä poistu, ainakaan heti.

Paula Karppinen

Yhteisverkko on Soneran ja DNA:n Pohjois- ja Itä-Suomeen verkkoa rakentava yhteisyritys. Jokinen arvioi, etteivät ilman 4G-verkkoa jäävät alueet ole suuria.

– Ongelmaa on yritetty ratkaista se mikä voidaan, mutta 800 megahertsin taajuuden käyttäminen aivan itärajan tuntumassa ei ole mahdollista. Esimerkiksi Lapin Nellimissä kokeillaan 4G-verkon kuuluvuutta 1 800 megahertsin taajuutta käyttävällä laitteella, joka sijoitetaan haja-asutusalueelle tarkoitettuun mastoon. Imatralla käytetään samaa taajuutta, mutta siellä voidaan käyttää enemmän valmiita katoille asennettavia tukiasemia.

Käytännössä 800 megahertsin taajuutta käyttävää tukiasemaa ei sijoiteta noin 40 kilometriä lähemmäs itärajaa, sanoo Jokinen.

– Mutta 3G-verkko toimii ihan normaalisti aivan itärajan tuntumassakin, hän lisää.

Suomen itäraja on 1 340 kilometriä pitkä. Jokisen arvion mukaan ilman 800 megahertsin taajuudella toimivaa 4G-verkkoa jää noin 1 200 kilometriä, mutta peittoalueen vajauksen leveydestä hän ei halua esittää arviota.

Kilpailijat säästyvät päällekkäisten verkkojen rakentamiselta

Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokisen mukaan verkon nopeus on käytännössä lähes kaikkialla Kainuussa ainakin 40 megabittiä sekunnissa, mutta teoriassa suurin nopeus voi taajamassa olla jopa 450 megabittiä ja maaseudullakin 150 megabittiä sekunnissa.

Nopeus riittää loisteliaasti videoiden ja livelähetysten katseluun. Esimerkiksi Yle Areenan minimiyhteysnopeudeksi suositellaan kahden megabitin sekuntinopeutta.

Kyltti kertoo käynnissä olevasta mastotyöstä.
Yhteisverkko Oy rakentaa parhaillaan verkkoa Kainuussa. Jarkko Riikonen / Yle

Yhtiö on rakentanut verkkoa kiivaasti Lapista alkaen, eikä pikku ongelmilta ole vältytty.

– Täytyy keskittyä tekemisessä kesäkuukausiin. Lapissa oli vähän hankaluuksia pimeyden kanssa, näitä hommia on mahdotonta tehdä pimeässä ja hankala kovilla pakkasilla tai räntäsateessa, sanoo Jokinen.

Nyt verkon rakentaminen on parhaillaan käynnissä Kainuussa. Valmista pitäisi olla kesäkuun alkupuolella. Yhteistä verkkoa rakentuu itärajaa pitkin Suomenlahteen saakka.

Tullaan kokeilemaan uusia palveluja, vaikka etälääkäriä tai etähoitoa.

Paula Karppinen

– Olemme suunnilleen puolessa välissä, vaikka aikaa on peruskapasiteetin tekemiseen vain vähän yli puoli vuotta, sanoo Jokinen.

Yhtiön omistajat, Sonera ja DNA, saavat yhteisellä tekemisellä täytettyä 4G-toimiluvalle asetetut ehdot. Samalla säästyy miljoonia euroja, kun harvaan asutulle alueelle ei rakenneta päällekkäisiä verkkoja.

Soneralle on asetettu peittävyysvaatimus, jonka mukaan vuoden 2017 alkuun mennessä 95 prosenttia mannersuomen väestöstä pitäisi olla katettuna, ja 2019 alussa prosenttiluvun pitäisi olla 99. DNA:lle asetetut vaatimukset ovat vuoteen 2019 mennessä 97 prosenttia väestöstä katettuna.

Kaikkiaan yhteisverkon investointi on noin 50 miljoonaa euroa. Yhteisverkon asiakkaaksi ei pääse suoraan, vaan ainoastaan omistajayhtiöiden kautta.

Palvelujen saatavuus paranee syvällä maaseudulla

Nopean netin vaikutukset maaseudulla näkyvät varmasti, arvioi Kainuun Liiton aluekehitysasiantuntija Paula Karppinen.

– Kun Kainuun sotella suunnitellaan palveluja, siellä varmasti tullaan uudistamaan palvelurepertuaaria. Tullaan kokeilemaan uusia palveluja, vaikka etälääkäriä tai etähoitoa. Tai ihan kotihoitoa – tsekataan, miten siellä kotona vanhuksella menee.

Palvelujen saatavuus edellyttää, että asiakkaalla on nopeaan nettiyhteyteen soveltuva päätelaite.

Etälääkäri Wille Komulainen
Nopean netin avulla maaseudullakin voidaan jatkossa kokeilla esimerkiksi etälääkäripalveluita. Ville Vaarne, Yle

Karppinen ei usko, että ihan kaikki katvealueet poistuvat vaaraisessa maakunnassa, vaikka yhtiön esittämässä kartassa kaikkialla on tasaisen hyvä peittoalue.

– Suurimmassa osassa maaseutua ja maakuntaa tämä varmaan tulee nopeuttamaan yhteyksiä. Mutta kaikki nykyiset katvealueet eivät välttämättä poistu, ainakaan heti. Ja rajan pinnassa tämä ei tule kaikille.

Karppinen kehottaakin niitä, joilla on nopeaan yhteyteen kykeneviä päätelaitteita eli nopealla liittymällä varustettuja puhelimia ja kännyköitä, kertomaan kokemuksistaan.

– Jos he kertoisivat meille, miten yhteydet paranevat aiemmasta, niin me kyllä kehumme tätä verkkoa, jos tämä toimii hyvin.